Heideggerin autenttisuuskäsitys ja tulkinta työn merkityksellisyydestä
Käpynen, Jani (2025)
Käpynen, Jani
2025
Työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelma - Master's Programme in Work, Welfare and Well-being
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-09-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202509119169
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202509119169
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on tutkia työn merkityksellisyyttä autenttisuuden käsitteen avulla. Sekä merkityksellisyys, että autenttisuuskäsitteet omaavat tutkimuskirjallisuudessa jopa kymmeniä erilaisia konstruktioita. Lisäksi konstruktiot jättävät usein tarkentamatta, kenen autenttisuudesta puhutaan, miten ihminen on vapaa luomaan merkityksiään, minkä aikavälin merkityksellisyydestä on kyse, sekä miten varsinainen työn merkitys esimerkiksi välittämisenä rakentuu. Eräänä mahdollisena ratkaisuna näihin ongelmiin on tutkia autenttisuutta Heideggerin teoretisoinnin avulla. Oletuksena on, että tällöin näihin kysymyksiin pystytään paremmin vastaamaan. Tutkimuksen aineistona käytettiin haastattelumateriaalina työläisten kertomuksista työuristaan. Haastattelut olivat kerronnallisia, jolloin luonnolliseksi menetelmäksi valikoituu narratiivinen menetelmä, jossa sovelletaan Ricoeurin metodologista viitekehystä. Tutkimuksessa käytetään kerronnan tutkimuksen työkaluja, joilla avataan ja tulkitaan Heideggerin teoreettisia autenttisuuden käsitteitä. Tutkimuksessa käytetään kahden kerroksen luentaa, jolloin ensimmäinen luentakerros on aineiston analyysia ja toinen luentakerros tulkinnallisempi analyysi ja samalla tulososio.
Tutkimus osoittaa, että Heideggerin autenttisuusnäkemys vastaa tutkimuskysymykseen, eli siihen, miten merkityksellisyyden ja autenttisuuden moninaisia konstruktioita voi lähestyä kattavammalla teorialla ja miten tätä teoriaa on mahdollista soveltaa myös empiiriseen aineistoon. Tutkimus lisäksi osoittaa, että on tärkeää tehdä selväksi se, kenen autenttisuudesta puhutaan. Lisäksi on tärkeää selventää ajallisuuden, vapauden ja maailmallisen huolen tulkinnallisia horisontteja, joista käsin työn merkityksellisyyttä tutkitaan ja tulkitaan. Vaikka tutkimustulos ei suoraan vastaa kysymykseen, mikä työn merkitys on, niin se ei ole myöskään tutkimuksen tarkoitus. Sitä vastoin tuloksista on pääteltävissä, että Heideggerin autenttisuuden teoria mahdollistaa sellaisten tutkimuksellisten tai tulkinnallisten horisonttien tai merkityksellisyyden vertikaalisen syvyyden avaamisen, mistä käsin on mahdollista tehdä erilaisia jatkotutkimuksia. Jatkotutkimusta on mahdollista tällöin tehdä, joko enemmän tulkiten ja käytäntöön liittäen, miettien esimerkiksi sitä, miten autenttisuus näkyy tai toteutuu tutkittavissa ihmisissä ja heidän työssään. Vaihtoehtoisesti on mahdollista liittää tutkimus työhyvinvointiin ja erilaisiin työelämän ilmiöihin tai politiikkatoimiin, miettien miten ihmisen autenttista kukoistamista voisi edesauttaa politiikkatoimilla tai työelämän käytännöillä.
Tutkimus osoittaa, että Heideggerin autenttisuusnäkemys vastaa tutkimuskysymykseen, eli siihen, miten merkityksellisyyden ja autenttisuuden moninaisia konstruktioita voi lähestyä kattavammalla teorialla ja miten tätä teoriaa on mahdollista soveltaa myös empiiriseen aineistoon. Tutkimus lisäksi osoittaa, että on tärkeää tehdä selväksi se, kenen autenttisuudesta puhutaan. Lisäksi on tärkeää selventää ajallisuuden, vapauden ja maailmallisen huolen tulkinnallisia horisontteja, joista käsin työn merkityksellisyyttä tutkitaan ja tulkitaan. Vaikka tutkimustulos ei suoraan vastaa kysymykseen, mikä työn merkitys on, niin se ei ole myöskään tutkimuksen tarkoitus. Sitä vastoin tuloksista on pääteltävissä, että Heideggerin autenttisuuden teoria mahdollistaa sellaisten tutkimuksellisten tai tulkinnallisten horisonttien tai merkityksellisyyden vertikaalisen syvyyden avaamisen, mistä käsin on mahdollista tehdä erilaisia jatkotutkimuksia. Jatkotutkimusta on mahdollista tällöin tehdä, joko enemmän tulkiten ja käytäntöön liittäen, miettien esimerkiksi sitä, miten autenttisuus näkyy tai toteutuu tutkittavissa ihmisissä ja heidän työssään. Vaihtoehtoisesti on mahdollista liittää tutkimus työhyvinvointiin ja erilaisiin työelämän ilmiöihin tai politiikkatoimiin, miettien miten ihmisen autenttista kukoistamista voisi edesauttaa politiikkatoimilla tai työelämän käytännöillä.
