Volatiliteetin heijastusvaikutukset valtionlainamarkkinoilla: Empiirinen tutkielma Yhdysvalloista ja Euroopasta vuosilta 2012–2022
Laurinantti, Valtteri (2025)
2025
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
Hyväksymispäivämäärä
2025-09-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202509119177
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202509119177
Tiivistelmä
Valtionlainamarkkinat ovat keskeinen osa kansainvälistä rahoitusjärjestelmää, ja niiden merkitys sijoittajille on korostunut erityisesti korkotason nousun ja inflaation kiihtymisen myötä. Korkopolitiikan kiristyessä ja keskuspankkien linjausten eriytyessä valtionlainojen tuottojen vaihtelusta on tullut merkittävä markkinaindikaattori sekä tärkeä tutkimuskohde. Volatiliteetin analyysi tarjoaa näkökulman siihen, miten eri maiden markkinat reagoivat taloudellisiin shokkeihin ja millaisia rakenteellisia eroja korkomarkkinoiden dynamiikassa esiintyy.
Tämän Pro Gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, poikkeaako valtionlainojen tuottojen volatiliteetti tilastollisesti merkitsevästi valtioiden ja maaryhmien välillä, ja esiintyykö valtioiden välillä systemaattisia heijastusvaikutuksia. Tutkielmassa analysoidaan 28 maan 10 vuoden valtionlainojen kuukausituottoja vuosina 2012–2022. Volatiliteettia mallinnetaan GARCH(1,1)-malleilla, ryhmävertailuilla ja Grangerin kausaalisuustesteillä, ja valtioiden välistä riippuvuutta tarkastellaan monimuuttujaisella DCC-MGARCH-mallilla.
Tulokset osoittavat, että valtionlainojen volatiliteetti on useimmissa maissa erittäin pysyvää, mutta maiden välillä on eroja. α- ja β-parametrit olivat usein tilastollisesti merkitseviä, mutta eivät kaikissa tapauksissa, ja diagnostiset testit toivat esiin mallinnuksen rajoitteita. Korkean velka-asteen ja matalan BKT:n maissa α-parametri oli keskimäärin korkeampi, mikä viittaa herkempiin lyhyen aikavälin reaktioihin. Euroalueen ja korkeamman BKT:n maiden volatiliteetti oli puolestaan pysyvämpää (α+β). Klusterointi ja dynaamisten korrelaatioiden analyysi toivat esiin selkeää integraatiota erityisesti euroalueen sisällä, mutta myös eriytymistä: esimerkiksi Ruotsi ja Tanska muodostivat tiiviin parin, kun taas Suomi sijoittui erilleen. Lisäksi Yhdysvallat sekä Saksa ja Ranska nousivat keskeisiksi vaikutuslähteiksi muille valtioille.
Tutkimuksen hypoteesit saivat tukea vaihtelevasti. Selkeintä näyttöä saatiin siitä, että bruttokansantuotteen taso on yhteydessä volatiliteetin pysyvyyteen: ylemmän BKT-luokan maissa shokkien vaikutukset säilyivät pidempään. Myös suurten talouksien, kuten Yhdysvaltojen, Saksan ja Ranskan, roolit markkinoiden vaikutuslähteinä nousivat vahvasti esiin. Sen sijaan euroalueen ja ei-euroalueen eroista sekä velka-asteen vaikutuksista saatiin vain osittaista tukea, ja Pohjoismaiden osalta selkeitä systemaattisia yhteyksiä ei havaittu. Kokonaisuutena tulokset viittaavat siihen, että rakenteelliset ja institutionaaliset tekijät muovaavat valtionlainamarkkinoiden dynamiikkaa, mutta tilastollisen merkitsevyyden rajallisuus ja diagnostiset rajoitteet edellyttävät varovaista tulkintaa.
Tämä tutkielma täydentää aiempaa kirjallisuutta osoittamalla, että valtionlainojen volatiliteetti ei ole homogeeninen ilmiö, vaan sen dynamiikka määräytyy osittain rakenteellisista ja institutionaalisista tekijöistä. Tulokset tarjoavat sijoittajille ja päätöksentekijöille tietoa hajautushyötyjen rajoista sekä niistä tilanteista, joissa systeemiset riskit voivat vahvistua alueellisesti integroituneilla markkinoilla.
Tämän Pro Gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, poikkeaako valtionlainojen tuottojen volatiliteetti tilastollisesti merkitsevästi valtioiden ja maaryhmien välillä, ja esiintyykö valtioiden välillä systemaattisia heijastusvaikutuksia. Tutkielmassa analysoidaan 28 maan 10 vuoden valtionlainojen kuukausituottoja vuosina 2012–2022. Volatiliteettia mallinnetaan GARCH(1,1)-malleilla, ryhmävertailuilla ja Grangerin kausaalisuustesteillä, ja valtioiden välistä riippuvuutta tarkastellaan monimuuttujaisella DCC-MGARCH-mallilla.
Tulokset osoittavat, että valtionlainojen volatiliteetti on useimmissa maissa erittäin pysyvää, mutta maiden välillä on eroja. α- ja β-parametrit olivat usein tilastollisesti merkitseviä, mutta eivät kaikissa tapauksissa, ja diagnostiset testit toivat esiin mallinnuksen rajoitteita. Korkean velka-asteen ja matalan BKT:n maissa α-parametri oli keskimäärin korkeampi, mikä viittaa herkempiin lyhyen aikavälin reaktioihin. Euroalueen ja korkeamman BKT:n maiden volatiliteetti oli puolestaan pysyvämpää (α+β). Klusterointi ja dynaamisten korrelaatioiden analyysi toivat esiin selkeää integraatiota erityisesti euroalueen sisällä, mutta myös eriytymistä: esimerkiksi Ruotsi ja Tanska muodostivat tiiviin parin, kun taas Suomi sijoittui erilleen. Lisäksi Yhdysvallat sekä Saksa ja Ranska nousivat keskeisiksi vaikutuslähteiksi muille valtioille.
Tutkimuksen hypoteesit saivat tukea vaihtelevasti. Selkeintä näyttöä saatiin siitä, että bruttokansantuotteen taso on yhteydessä volatiliteetin pysyvyyteen: ylemmän BKT-luokan maissa shokkien vaikutukset säilyivät pidempään. Myös suurten talouksien, kuten Yhdysvaltojen, Saksan ja Ranskan, roolit markkinoiden vaikutuslähteinä nousivat vahvasti esiin. Sen sijaan euroalueen ja ei-euroalueen eroista sekä velka-asteen vaikutuksista saatiin vain osittaista tukea, ja Pohjoismaiden osalta selkeitä systemaattisia yhteyksiä ei havaittu. Kokonaisuutena tulokset viittaavat siihen, että rakenteelliset ja institutionaaliset tekijät muovaavat valtionlainamarkkinoiden dynamiikkaa, mutta tilastollisen merkitsevyyden rajallisuus ja diagnostiset rajoitteet edellyttävät varovaista tulkintaa.
Tämä tutkielma täydentää aiempaa kirjallisuutta osoittamalla, että valtionlainojen volatiliteetti ei ole homogeeninen ilmiö, vaan sen dynamiikka määräytyy osittain rakenteellisista ja institutionaalisista tekijöistä. Tulokset tarjoavat sijoittajille ja päätöksentekijöille tietoa hajautushyötyjen rajoista sekä niistä tilanteista, joissa systeemiset riskit voivat vahvistua alueellisesti integroituneilla markkinoilla.