Vanhempien eron jälkeinen vuoroasuminen lasten näkökulmasta : kirjallisuuskatsaus
Kangas, Riina (2025)
2025
Sosiaalityön kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Work
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-10-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202509109157
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202509109157
Tiivistelmä
Tämä kandidaatintutkielma tarkastelee lasten kokemuksia vanhempien eron jälkeisestä vuoroasumisesta. Tämä tutkielma tarkentuu tarkastelemaan erityisesti lasten kokemuksia vuoroasumisesta, sillä lasten näkökulmaa ei ole tutkittu tarpeeksi vuoroasumisen kontekstissa.
Tutkielman teoreettinen tausta muodostuu lasten vuoroasumisen ilmiön ympärille. Tutkimuksen teoreettisessa taustassa avaan vuoroasumista yhteiskunnallisena ilmiönä, vanhempien eroa vuoroasumisen taustalla sekä lasten näkökulmaa vuoroasumiseen. Tutkielman tutkimusmenetelmänä toimii systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Tutkielman aineistona toimii kymmenen vertaisarvioitua kansainvälistä artikkelia, jotka tarkastelevat vuoroasumista lapsilähtöisestä näkökulmasta. Aineiston analyysimenetelmänä toimii tässä tutkielmassa teemoitteleva sisällönanalyysi.
Tulosten mukaan vuoroasuminen voi olla haastava ja monimutkainen kokemus lapselle. Kahden kodin välillä asumiseen liittyvä elämän jäsentymättömyys sekä jatkuvat muutokset altistavat vuoroasuvan lapsen merkittävälle psyykkiselle stressille. Toisaalta aineiston mukaan vuoroasumisella voi olla todellisia etuja lapsen hyvinvoinnille. Vuoroasuminen voi mahdollistaa esimerkiksi läheisten suhteiden säilyttämisen molempiin vanhempiin sekä paremmat taloudelliset resurssit kuin yhden vanhemman luona asuminen.
Kokonaisuudessa lapsen hyvinvoinnin ja vuoroasumisen välinen yhteys on hankalasti määriteltävissä. Vuoroasumisen toimivuuteen vaikuttavat useat eri tekijät kuten käytettävissä olevat resurssit, ympäristön soveltuvuus, lapsen yksilöllinen sopeutuminen sekä vanhempien yhteistyökyky eron jälkeen. Vuoroasuvien perheiden kanssa työskentelevien sosiaalityöntekijöiden olisi tärkeä tunnistaa perheiden erilaiset tarpeet ja pohtia vanhempien eron jälkeisiä asumisjärjestelyjä perheiden yksilöllinen tilanne huomioiden. Tiedostaen vuoroasumisen mahdolliset riskit lapsen hyvinvoinnille, sen toimivuutta tulisi arvioida tarkkaan ja tilannekohtaisesti.
Tutkielman teoreettinen tausta muodostuu lasten vuoroasumisen ilmiön ympärille. Tutkimuksen teoreettisessa taustassa avaan vuoroasumista yhteiskunnallisena ilmiönä, vanhempien eroa vuoroasumisen taustalla sekä lasten näkökulmaa vuoroasumiseen. Tutkielman tutkimusmenetelmänä toimii systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Tutkielman aineistona toimii kymmenen vertaisarvioitua kansainvälistä artikkelia, jotka tarkastelevat vuoroasumista lapsilähtöisestä näkökulmasta. Aineiston analyysimenetelmänä toimii tässä tutkielmassa teemoitteleva sisällönanalyysi.
Tulosten mukaan vuoroasuminen voi olla haastava ja monimutkainen kokemus lapselle. Kahden kodin välillä asumiseen liittyvä elämän jäsentymättömyys sekä jatkuvat muutokset altistavat vuoroasuvan lapsen merkittävälle psyykkiselle stressille. Toisaalta aineiston mukaan vuoroasumisella voi olla todellisia etuja lapsen hyvinvoinnille. Vuoroasuminen voi mahdollistaa esimerkiksi läheisten suhteiden säilyttämisen molempiin vanhempiin sekä paremmat taloudelliset resurssit kuin yhden vanhemman luona asuminen.
Kokonaisuudessa lapsen hyvinvoinnin ja vuoroasumisen välinen yhteys on hankalasti määriteltävissä. Vuoroasumisen toimivuuteen vaikuttavat useat eri tekijät kuten käytettävissä olevat resurssit, ympäristön soveltuvuus, lapsen yksilöllinen sopeutuminen sekä vanhempien yhteistyökyky eron jälkeen. Vuoroasuvien perheiden kanssa työskentelevien sosiaalityöntekijöiden olisi tärkeä tunnistaa perheiden erilaiset tarpeet ja pohtia vanhempien eron jälkeisiä asumisjärjestelyjä perheiden yksilöllinen tilanne huomioiden. Tiedostaen vuoroasumisen mahdolliset riskit lapsen hyvinvoinnille, sen toimivuutta tulisi arvioida tarkkaan ja tilannekohtaisesti.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10269]