“Se ei ole mikään semmoinen päälleliimattu työmetodi vaan se on osa minua”: Naiserityisen rikos- ja päihdetyön ammattilaisten ajatuksia traumatietoisuudesta ja traumainformoidusta työotteesta

Abstract

ProGradu-tutkielmassa tarkasteltiin naiserityisen rikos- ja päihdetyön ammattilaisten ajatuksia traumatietoisuudesta ja traumainformoidusta työotteesta. Traumatietoisuudella sekä traumainformoidulla työotteella kuvataan ymmärrystä haitallisten tai traumaattisten kokemusten (mahdollisista) vaikutuksista sekä toipumista tukevista käytännöistä osana erilaisia palveluita. Koska rikoksilla ja/tai päihteillä oireilevien naisten elämänkaariin kuuluu usein moninaisia ja laaja-alaisia haitallisia tai traumaattisia kokemuksia, traumainformoitua työotetta voidaan pitää hyödyllisenä tapana toteuttaa naiserityisiä rikos- ja päihdepalveluita. Yleisesti ottaen naisten rikos- ja päihdeoireiluun sekä naiserityisiin palveluihin liittyvä tutkimus on verrattain vähäistä, joten tähän tiedontarpeeseen peilaten tutkielman kontekstiksi valittiin naiserityinen rikos- ja päihdetyö.

Tutkielmassa haluttiin selvittää, mitä traumatietoisuus tarkoittaa naiserityisessä rikos- ja päihdetyössä ammattilaisten näkökulmasta ja miten ammattilaiset hyödyntävät traumainformoitua työotetta käytännön työssään. Tutkielmassa haastateltiin yhteensä kuutta naiserityisen rikos- ja päihdetyön ammattilaista eri koulutustaustoista ja organisaatioista (Naistenkartano ry, Vailla vakinaista asuntoa ry ja Rikoksettoman elämän tukisäätiö). Haastattelut toteutettiin yksilömuotoisina teemahaastatteluna Teams-sovelluksen välityksellä. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin laadullista sisällönanalyysiä.

Tutkielman tulokset osoittivat, että naiserityisen rikos- ja päihdetyön ammattilaisilla on monenlaisia ajatuksia traumatietoisuudesta ja traumainformoidun työotteen käyttämisestä. Nämä ajatukset jaoteltiin neljään eri luokkaan, jotka olivat psykologinen turvallisuus ja luottamuksellisuus, ymmärrys traumojen vaikutuksesta, asiakkaan yksilöllisyyden ja toimijuuden kunnioittaminen sekä ammatillisuus ja ammattilaisen hyvinvoinnin huomiointi. Vaikka nämä tekijät kuuluvat yleisesti ottaen sosiaalialan ammattilaisten osaamiseen ja ammattietiikkaan, niiden merkitys näyttää korostuvan traumainformoidun työotteen käyttämisessä naiserityisen rikos- ja päihdetyön kontekstissa.

Koska kyseessä on ennemminkin ajattelutapa kuin tarkkarajainen työmenetelmä, traumainformoidun työotteen käyttäminen voi vaihdella ammattiryhmien, palveluiden, organisaatioiden ja jopa yksittäisten työntekijöiden välillä. Traumainformoidun työotteen pohjalta on kehitetty laajasti erilaisia kansainvälisiä malleja, joita sovelletaan käytännön työssä. Siksi haastatelluilta ammattilaisilta haluttiin kuulla konkreettisia keinoja, joiden avulla he käyttävät traumainformoitua työotetta omassa työssään. Haastateltavien mukaan näitä keinoja olivat rauhallinen läsnäolo ja ajan antaminen, ensikohtaamiseen panostaminen, kynnyksen madaltaminen asiakassuhteessa, työskentelyn suunnitelmallisuus ja ennakoitavuus, ymmärrys erilaisia elämäntilanteita kohtaan, tunteiden salliminen ja ymmärrys tunteisiin liittyvistä mekanismeista, joustavuus ja uusien mahdollisuuksien antaminen, ennakkoluulottomuus ja erilaisuuden hyväksyminen, päätöksenteon mahdollistaminen, asiakkaan näkeminen oman elämänsä asiantuntijana, työyhteisön välinen luottamus ja tuki, (ammatillinen) itsetuntemus ja reflektointi sekä traumainformoituun työotteeseen myönteisesti suhtautuminen ja sitoutuminen. Nämä traumainformoituun työotteeseen sisältyvät käytännön keinot voivat auttaa tarjoamaan naiserityisen rikos- ja päihdetyön asiakkaille palveluita, joissa heidän toipumistaan tuetaan traumatietoisella ja kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevalla tavalla.