Exploring Virtual Reality as a Tool for Co-Design in Healthcare Facilities
Jouppila, Tiina (2025)
Jouppila, Tiina
Tampere University
2025
Tieto- ja sähkötekniikan tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Computing and Electrical Engineering
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2025-10-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-4109-1
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-4109-1
Tiivistelmä
Tässä väitöskirjassa tutkitaan tietojärjestelmätieteen menetelmien käyttöä terveydenhuollon ammattilaisten osallistumisen tukena terveydenhuollon tilojen suunnittelussa. Yhteistyön tukeminen ja suunnitelmien visualisointi ovat menetelmiä, jotka tuovat terveydenhuollon ammattilaiset tasa-arvoisempaan asemaan suunnitteluprosessissa.
Suunnittelussa menetelmänä käytettiin informaatioteknologian menetelmänä yhteisöllistä (co-design) suunnittelua ja luonnollisen kokoisia virtuaalisia prototyyppejä tiloista. Yhteisöllinen suunnittelu mahdollisti terveydenhuollon ammattilaisille menetelmän, jonka avulla he voivat tuoda ammatillisen ja kokemusperäisen tiedon suunnitteluun. Virtuaaliset prototyypit puolestaan antoivat mahdollisuuden kokea tilan ja testata sen käytettävyyttä toisin kuin tilan pohjakuva. Virtuaalisia prototyyppejä voitiin käyttää aikaisemmassa vaiheessa perinteistä rakennussuunnittelua.
Väitöskirjassa tutkittiin myös käytettyjen menetelmien soveltuvuutta suunnitteluun ja suunnittelun lopputulosta käyttäjätyytyväisyyden pohjalta. Käytettyjen menetelmien arvioinnissa käytettiin haastatteluja ja kyselylomakkeita. Lopputuloksen arvioinnissa käytettiin käyttöönoton jälkeistä arviointia, joka perustuu näyttöön perustuvaan suunnitteluun.
Terveydenhuollon ammattilaiset pystyivät osallistumaan käytettyjen menetelmien avulla paremmin suunnitteluun ja tuomaan siihen ammatillisen ja kokemusperäisen tiedon. Terveydenhuollon ammattilaiset pystyivät palautteellaan kehittämään virtuaalisia prototyyppejä virtuaaliympäristössä vastaamaan tilallisia ja toiminnallisia tarpeita. Myös yhteisöllinen suunnittelu moniammatillisissa ryhmissä koettiin hyväksi menetelmäksi ja eri ammattiryhmien vaatimuksia tiloille pystyttiin arvioimaan ryhmissä. Ryhmässä tehty suunnittelu paransi ja nopeutti palautteen saamista jatkosuunnittelua varten.
Terveydenhuollon ammattilaiset pitivät osallistumista hyödyllisenä ja ryhmässä suunnittelua hyvänä menetelmänä. Ryhmässä tapahtuva suunnittelu ja yhteinen virtuaalinen tila lisäsi henkilökunnan tietämystä ja arviointikykyä suunnitteluprosessissa. Vertailtaessa vanhojen ja uusien tilojen toimivuuden arviointituloksia tapahtui kaikissa arviointikohteissa tilastollisesti merkitsevä muutos. Kun taas verrattiin suunnitteluun osallistuneiden ja ei-osallistuneiden henkilöiden tyytyväisyyttä lopputuloksiin, ei näiden ryhmien välillä ollut tilastollisesti merkitsevää eroa minkään arviointikohteen osalta. Yhteisöllinen suunnittelu ja virtuaalisten prototyyppien merkitys suunnitteluprosessissa vaatii lisätutkimuksia. Terveydenhuollon ammattilaiset kokivat tärkeäksi myös, että he voivat osallistua käyttöönoton jälkeiseen arviointiin ja antaa palautetta uusista tiloista ja toiminnoista.
Suunnittelussa menetelmänä käytettiin informaatioteknologian menetelmänä yhteisöllistä (co-design) suunnittelua ja luonnollisen kokoisia virtuaalisia prototyyppejä tiloista. Yhteisöllinen suunnittelu mahdollisti terveydenhuollon ammattilaisille menetelmän, jonka avulla he voivat tuoda ammatillisen ja kokemusperäisen tiedon suunnitteluun. Virtuaaliset prototyypit puolestaan antoivat mahdollisuuden kokea tilan ja testata sen käytettävyyttä toisin kuin tilan pohjakuva. Virtuaalisia prototyyppejä voitiin käyttää aikaisemmassa vaiheessa perinteistä rakennussuunnittelua.
Väitöskirjassa tutkittiin myös käytettyjen menetelmien soveltuvuutta suunnitteluun ja suunnittelun lopputulosta käyttäjätyytyväisyyden pohjalta. Käytettyjen menetelmien arvioinnissa käytettiin haastatteluja ja kyselylomakkeita. Lopputuloksen arvioinnissa käytettiin käyttöönoton jälkeistä arviointia, joka perustuu näyttöön perustuvaan suunnitteluun.
Terveydenhuollon ammattilaiset pystyivät osallistumaan käytettyjen menetelmien avulla paremmin suunnitteluun ja tuomaan siihen ammatillisen ja kokemusperäisen tiedon. Terveydenhuollon ammattilaiset pystyivät palautteellaan kehittämään virtuaalisia prototyyppejä virtuaaliympäristössä vastaamaan tilallisia ja toiminnallisia tarpeita. Myös yhteisöllinen suunnittelu moniammatillisissa ryhmissä koettiin hyväksi menetelmäksi ja eri ammattiryhmien vaatimuksia tiloille pystyttiin arvioimaan ryhmissä. Ryhmässä tehty suunnittelu paransi ja nopeutti palautteen saamista jatkosuunnittelua varten.
Terveydenhuollon ammattilaiset pitivät osallistumista hyödyllisenä ja ryhmässä suunnittelua hyvänä menetelmänä. Ryhmässä tapahtuva suunnittelu ja yhteinen virtuaalinen tila lisäsi henkilökunnan tietämystä ja arviointikykyä suunnitteluprosessissa. Vertailtaessa vanhojen ja uusien tilojen toimivuuden arviointituloksia tapahtui kaikissa arviointikohteissa tilastollisesti merkitsevä muutos. Kun taas verrattiin suunnitteluun osallistuneiden ja ei-osallistuneiden henkilöiden tyytyväisyyttä lopputuloksiin, ei näiden ryhmien välillä ollut tilastollisesti merkitsevää eroa minkään arviointikohteen osalta. Yhteisöllinen suunnittelu ja virtuaalisten prototyyppien merkitys suunnitteluprosessissa vaatii lisätutkimuksia. Terveydenhuollon ammattilaiset kokivat tärkeäksi myös, että he voivat osallistua käyttöönoton jälkeiseen arviointiin ja antaa palautetta uusista tiloista ja toiminnoista.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [5147]
