Why Do We Gamble? : An integrative approach to gambling motives and problem gambling

Abstract

Rahapelaaminen on suosittu aktiviteetti, joka palvelee eri ihmisillä erilaisia tarpeita. Suosiostaan huolimatta rahapelaamiseen liittyy mahdollisuus sen muuttumisesta ongelmalliseksi. Rahapelaamisen taustalla oleviin motiiveihin on vasta vähän aikaa sitten alkanut kohdistua enemmän akateemista mielenkiintoa. Rahapelaamisen motiivit viittaavat pelaamisen taustalla oleviin psyykkisiin syihin, kuten rahallisen voiton tavoitteluun, jännitykseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen tai vaikeiden ajatusten ja tunteiden pakenemiseen. Ne ovat keskeisessä roolissa rahapelaamisen ja rahapeliongelman ymmärtämisessä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että rahapelaamisen motiivien ja rahapeliongelmien välillä vallitsee yhteys, mutta pitkittäis- ja väestötason tutkimuksia aiheesta on niukasti. Lisäksi sosiaalipsykologisten mekanismien roolia rahapelaamisen motiivien ja ongelmapelaamisen välisessä suhteessa ei vielä täysin ymmärretä. Ymmärryksen syventämiseksi tarvitaan lisää tutkimusta rahapelaamisen motiiveista ja niiden yhteyksistä rahapelaamiseen ja rahapeliongelmaan.

Tämä väitöskirja tarkastelee, miten rahapelaamisen motiivit liittyvät rahapelaamiseen ja rahapeliongelmaan. Väitöskirjan tavoitteena on tuottaa yleistietoa suomalaisten rahapelaamisen motiiveista ja niiden yhteyksistä sosiaaliryhmittäisiin ja rahapelaamiseen osallistumiseen liittyviin tekijöihin, mukaan lukien rahapelaaminen ulkomaisilla verkkosivustoilla. Toisena tavoitteena on tutkia rahapelaamisen motiivien pitkittäisvaikutuksia rahapeliongelmaan ja selvittää psykologisen perustarpeiden turhautumisen roolia tässä prosessissa. Teoreettisesti tämä väitöskirja yhdistelee useita erilaisia teoreettisia lähestymistapoja sosiaalipsykologian, rahapelitutkimuksen ja sosiaalitieteellisen addiktiotutkimuksen aloilta tarjotakseen kattavan viitekehyksen rahapelaamisen taustalla olevien motivaatioprosessien ymmärtämiselle. Tämä väitöskirja koostuu neljästä empiirisestä osajulkaisusta. Ensimmäinen osatutkimus selvitti rahapelaamisen motiiveihin liittyviä sosiaaliryhmittäisiä ja rahapelaamiseen osallistumiseen liittyviä eroja rahapelejä pelanneilla suomalaisilla hyödyntäen <i>Rahapelikysely 2016–2017</i> tutkimuksen poikkileikkaus- (<i>n</i> = 4 684) ja pitkittäisaineistoa (<i>n</i> = 2 078). Toinen osatutkimus tarkasteli, miten ulkomaisilla verkkosivuilla pelanneet vastaajat erosivat vain kotimaisilla verkkosivuilla pelanneista vastaajista rahapelaamisen motiivien, rahapelikäyttäytymisen ja sosiaaliryhmittäisten erojen suhteen hyödyntäen <i>Suomalaisten rahapelaaminen 2019</i> tutkimuksen aineistoa (<i>n</i> = 1 422). Kolmas osatutkimus tutki rahapelaamisen motiivien pitkittäisvaikutuksia rahapeliongelmaan, sekä psykologisten perustarpeiden turhautumisen moderoivaa roolia tässä suhteessa hyödyntäen <i>Rahapelit digiajassa 2021–2024</i> pitkittäistutkimuksen kolmea ensimmäistä aikapistettä (<i>n</i> = 1 022). Neljäs osatutkimus hyödynsi saman kyselytutkimuksen aineistoa viiden aikapisteen osalta ja tarkasteli yksinäisyyden, ikävien tunteiden ja ajatusten pakenemisen ja rahapeliongelmien välisiä dynaamisia vaikutuksia vähintään kerran kuukaudessa rahapelejä pelanneilla (<i>n</i> = 612).

Ensimmäisen osatutkimuksen tulokset osoittivat, että suomalaisten yleisimmät rahapelaamisen motiivit olivat rahan voittaminen ja positiiviset tunteet. Lisäksi motiiveissa havaittiin eroja sosiaaliryhmittäisen ja rahapelaamiseen osallistumiseen liittyvien tekijöiden suhteen. Riskitason pelaaminen oli lisäksi yhteydessä ikävien tunteiden ja ajatusten pakenemiseen sekä rahan ja positiivisten tunteiden vuoksi pelaamiseen, mutta rahapeliongelmaan oli yhteydessä ainoastaan ikävien tunteiden ja ajatusten pakeneminen. Toisen osatutkimuksen mukaan ulkomaisilla verkkosivustoilla pelaavilla oli enemmän erilaisia rahapelaamisen motiiveja kuin pelkästään kotimaisilla verkkosivustoilla pelaavilla, mutta he pelasivat harvemmin rahan vuoksi tai tukeakseen hyvää tarkoitusta. Kolmannessa osatutkimuksessa havaittiin, että ikävien tunteiden ja ajatusten pakeneminen, raha ja kilpaileminen rahapelaamisen motiiveina ennustivat rahapeliongelmia yli ajan. Lisäksi psykologisten tarpeiden turhautuminen moderoi rahan vuoksi pelaamisen ja rahapeliongelman välistä yhteyttä. Lopuksi neljäs osatutkimus osoitti, että ikävien tunteiden ja ajatusten pakeneminen ennustaa myöhempää rahapeliongelmaa, kun taas rahapeliongelma ennustaa myöhempää yksinäisyyttä.

Tämän väitöskirjan tulokset korostavat rahapelaamisen motiivien roolia rahapelikäyttäytymisen ymmärtämisessä ja psykologisten perustarpeiden roolia rahapelaamisen motiivien ja rahapeliongelman välisessä suhteessa. Tulokset vahvistavat myös, että jotkin motiivit, kuten ikävien tunteiden ja ajatusten pakeneminen sekä rahan voittaminen, ovat rahapeliongelmien kannalta haitallisempia kuin toiset. Lisäksi psykologisten perustarpeiden turhautuminen voi alistaa rahapeliongelmille rahapelaamisen motiivien kautta, mutta rahapeliongelma voi myös johtaa psykologisten perustarpeiden turhautumiseen esimerkiksi sosiaalisen eristäytymisen kautta. Ymmärrys siitä, mitä motiiveja ja syvempiä tarpeita rahapelaamisen taustalla vaikuttaa, voi auttaa mielenterveysalan ammattilaisia ja sosiaalityöntekijöitä suunnittelemaan yksilöllisesti räätälöityjä hoitoja ja interventioita rahapeliongelmien vähentämiseksi.

Gambling is a popular activity that serves various purposes for different people. Despite its popularity, gambling carries the potential to become excessive. The motives behind gambling only recently have started to generate more research interest. <i>Gambling motives</i> refer to the psychological reasons behind gambling, such as financial gain, excitement, socialising or escaping distressing thoughts and feelings. They are one of the key concepts in understanding gambling behaviour and problem gambling. The link between gambling motives and problem gambling has been established in extant studies, but longitudinal and population-level studies are scarce. Furthermore, social psychological mechanisms’ role in the relationship between gambling motives and problem gambling is not fully understood. More research is needed to deepen the understanding of gambling motives and how they contribute to gambling participation and problem gambling.

This dissertation examines how gambling motives relate to gambling participation and problem gambling. First, this dissertation aims to produce general knowledge on Finns’ gambling motives and their associations with sociodemographic and gambling participation-related factors, including offshore online gambling. Second, the dissertation aims to examine gambling motives’ longitudinal effects on problem gambling, and to investigate psychological need frustration’s role in this process. Theoretically, this dissertation integrates several different theoretical approaches from the fields of social psychology, gambling research and social scientific addiction research to provide a comprehensive framework for understanding the motivational processes behind gambling. This dissertation comprises four empirical research studies. Study 1 investigated the sociodemographic and gambling participation- related differences in gambling motives among past-year Finnish gamblers using cross-sectional (<i>n</i> = 4,684) and longitudinal (<i>n</i> = 2,078) data from the Gambling Harms Survey 2016–2017. Study 2 examined the differences between Finnish offshore and onshore online gamblers in terms of their general gambling motives, gambling participation and sociodemographic factors using data from the Finnish Gambling Survey 2019 (<i>n</i> = 1,422). Study 3 investigated gambling motives’ longitudinal effects on problem gambling and basic psychological need frustration’s moderating role in this relationship using the first three time points (<i>n</i> = 1,022) of the longitudinal Gambling in the Digital Age 2021–2024 survey. Study 4 utilised the data from the five time points in the same survey used in Study 3 and examined the longitudinal dynamic effects between the escape motive, loneliness and problem gambling among regular Finnish gamblers (<i>n</i> = 612).

Study 1’s results revealed that the most common motives for gambling among Finns were winning money and positive feelings. Moreover, differences in motives were found based on sociodemographic and gambling participation-related factors. Furthermore, at-risk gambling was associated with the escape, money and positive-feelings motives, but problem gambling was associated only with the escape motive. According to Study 2, offshore online gamblers cited a wider variety of motives to gamble than onshore online gamblers, but they were less likely to gamble for money or support worthy causes. Study 3 found that the escape, money and competition motives predicted gambling problems over time. Furthermore, frustration of psychological needs moderated the association between the money motive and gambling problems. Finally, Study 4 indicated that the escape motive predicts subsequent gambling problems, while gambling problems predict subsequent loneliness.

This dissertation’s results underscore gambling motives’ role in understanding gambling behaviour and highlight basic psychological needs’ role in the relationship between gambling motives and problem gambling. The results also offer support for extant findings that some of the motives, such as escape and money, may be more harmful than others in terms of gambling problems. Moreover, frustration of basic psychological needs may predispose individuals to gambling problems through gambling motives, but gambling problems also may lead to need frustration, such as through isolation. Recognising gambling’s function for individuals can help mental health professionals and social workers design individually tailored treatment and interventions to reduce gambling problems.