Miten kunnan tuloksellisuus kuntaliitostilanteessa määrittyy aiemman tutkimuksen perusteella? : Systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tässä tutkimuksessa käsitellään kuntien tuloksellisuuden määrittymistä kuntaliitostilanteessa erityisesti kuntien omasta näkökulmasta. Työn tavoitteena onkin tuottaa merkityksellistä tietoa kuntien tuloksellisuuden määrittymisestä ja siihen vaikuttavista seikoista, sekä tuottaa tarkoituksenmukaisia jatkotutkimusaiheita. Tutkimus on toteutettu systemaattisena kirjallisuuskatsauksena ja se pyrkii vastaamaan tutkimuskysymykseen: miten kunnan tuloksellisuus kuntaliitostilanteessa määrittyy aiemman tutkimuksen perusteella, tarkastellen aihepiiriä useasta näkökulmasta.

Kirjallisuuskatsaukseen sisältyy kahdeksan artikkelia, jotka valikoituivat mukaanottokriteereiden täyttymisen myötä tutkimukseen, ja joidenka laatu on arvioimalla varmistettu. Keskeistä artikkeleiden mukaan ottamisessa oli niiden kyky tuottaa relevanttia tietoa kunnan tuloksellisuuden määrittymisestä kuntaliitostilanteessa. Tutkimuskysymyksen osuessa erään kaltaiselle tieteelliselle katvealueelle, tämä tarkoitti käytännössä sitä, että artikkeleiden täytyi pitää sisällään tietoa, josta oli mahdollista luokittelun ja analyysikysymyksen keinoin päätellä jotakin kuntien tuloksellisuuden määrittymisestä. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä esitellään ja käydään läpi tutkimuksen kannalta keskeisiä käsitteitä ja ilmiöitä, esimerkiksi kuntaliitoksia ja niiden toivottuja ja todellisia vaikutuksia sekä tuloksellisuutta.

Tutkimuksen tuottamiin keskeisimpiin tuloksiin kuului muun muassa kasvanut ymmärrys siitä, kuinka moninaiset asiat vaikuttavat kunnan tuloksellisuuden määrittymiseen kuntaliitostilanteessa. Keskushallinnon käyttämällä kuntaliitosstrategialla on merkittävä vaikutus kuntien tuloksellisuuden määrittymiseen, kuntalähtöisemmän strategian pitäen tuloksellisuuden määrittelyn vahvemmin kuntien päässä. Vastavuoroisesti valtiovetoiset pakkoliitokset heikentävät kunnissa tapahtuvan tuloksellisuudenmäärittelyn vapautta, keskushallinnon asettaessa sille selkeät raamit. Keskushallinnon tuella on myös merkittävä vaikutus tuloksellisuuden määrittymiseen erityisesti pakollisten kuntaliitosten kontekstissa. Tämä johtuu siitä, että kuntaa siirtymävaiheessa tukemalla valtio laajentaa kunnan käytössä olevien operationaalisten vaihtoehtojen skaalaa, samalla parantaen kunnan kykyä määritellä omassa kontekstissaan tuloksellinen toiminta. Vastaavasti kuntaliitokseen pakotettu, ilman siirtymävaiheeseen liittyvää tukea jäänyt kunta voi joutua määrittelemään tulokselliseksi toiminnaksi pelkän selviytymisen. Keskushallinnon rooli pystyttiinkin tunnistamaan merkittäväksi tekijäksi kuntien tuloksellisuuden määrittymisessä kuntaliitostilanteessa. Tästä huolimatta valtion ei tämän tutkimuksen valossa ole mahdollista ottaa täydellistä vastuuta kunnissa tapahtuvasta tuloksellisuuden määrittelystä. Valtiovetoisimmissakin reformeissa osan tuloksellisuuden määrittelytyöstä voidaan nähdä jäävän kunnissa tapahtuvaksi.