Esiopetuksessa työskentelevien varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia työhyvinvoinnista: Työn vaatimukset, voimavarat ja palautuminen

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli löytää esiopetuksessa työskentelevien varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksista niitä käytännön asioita, joilla koetaan olevan positiivinen vaikutus opettajien työhyvinvointiin. Rinnalla tutkittiin myös niitä työn vaatimuksia, joilla on työn voimavaroja heikentävä vaikutus sekä tekijöitä, jotka edesauttavat työstä palautumista. Analyysissa käytettiin teoreettisena tukena työn vaatimusten ja työn voimavarojen, tv-tv-mallia (Demerouti ym., 2001).

Tutkimus on laadullinen ja luonteeltaan fenomenologis-hermeneuttinen. Aineiston analyysiin on käytetty fenomenologista analyysia. Tutkimusaineisto on hankittu yhden maakunnan sisältä, seitsemästä kunnasta/kaupungista. Tutkimukseen osallistui 20 henkilöä. Aineisto on hankittu käyttäen lomakehaastattelua.

Tutkimukseen osallistujien kokemuksista saatiin tuloksiksi kolme työn voimavarojen yleistä merkitysverkostoa: positiiviset kokemukset työyhteisössä, vapaus työn toteutuksessa sekä toimiva arki. Positiivisina kokemuksina työyhteisössä tuotiin esille lasten kanssa vietetty aika sekä toimiva tiimi ja koulutettu henkilökunta. Työn toteutukseen ja toimivaan arkeen vaikuttivat selkeät työnkuvat sekä sak- ja tiimipalaveriaikojen toteutuminen.

Työn vaatimusten yleiset merkitysverkostot olivat: erilaiset käyttäytymiseen liittyvät haasteet, kiireen tunne sekä arjen epävarmuus. Käyttäytymiseen liittyvinä haasteina koettiin lasten aggressiivinen käytös sekä työyhteisön ilmapiiri tai huoltajien kanssa haastavat tilanteet. Kiireen tunnetta koettiin lisääntyneiden kirjallisten töiden, palavereiden tai hankkeiden myötä. Erilaisina henkilöstöön liittyvinä epävarmuustekijöinä koettiin vaihtuvat sijaiset, kouluttamaton henkilöstö sekä työvuoromuutokset.

Työstä palautumiseen muodostui kaksi yleistä merkitysverkostoa: ajankäytön priorisointi ja irtaantuminen töistä. Haasteena koettiin työajan riittäminen vaatimusten täyttämiseen. Selkeä työ- ja vapaa-ajan erottaminen koettiin palautumisen edellytyksenä.

Tutkimuksen tuloksissa on samankaltaisuutta aiempiin tutkimuksiin nähden. Tämä tutkimus tuo esiin konkreettisia asioita, joilla voidaan parantaa varhaiskasvatuksen opettajien työhyvinvointia arjessa.

The subject of this study was the well-being of the pre-school teachers. The purpose of the study was to find job resources that help the pre-school teachers maintain their well-being at work. The aim was also to discover job requirements that prevent well-being at work and the means for recovery from work. The theoretical basis is in Job demands-resources model, JD-R model (Demerouti and others, 2001).

This study has been conducted using a qualitative research method. It´s characterized as phenomenological-hermeneutic. It´s analyzed by using phenomenologocal analysis. Research data has been collected inside one region, from seven cities and local councils. Twenty persons have answered the form interview.

Based on the participants experiences was found three main experiences based on the job resources: the positive experiences in the work place, freedom of execution of work and functional weekday. The participants experienced that the time they spent with children was important and gave them postive experiences. They also experienced that a good team at work and an educated staff is important. The participants thought that clear job descriptions and sufficient planning time are an important factor considering well-being at work.

Based on the participants experiences in job requirements also three main experiences was found: different behavioral challenges, the feeling of rush and the uncertainty of a weekday. The participants felt challenges when they faced aggressive children or diffucult colleagues or parents. They also experienced the feeling of rush when they had to do a lot of written works and attend to meetings or projects.They also felt uncertainty when there were a lot of replacements of staff or the staff was uneducated. The changes in shifts were also experienced as job requirements.

The recovery of work had two main experiences: importance of prioritizing the use of time and separation from work. The participants felt that it was challenging to find time to do your work well and fulfill all the requirements during the work day. They felt that it was important to separate work and their freetime so they can recover from work.

These results had a lot of similarities with earlier research. This study brings out many concrete things that can help increase pre-school teachers well-being at work.