The Relations Between Research, Practice, and Policymaking in Adult Education : A Study of Imageries Using Actor-Network Theory

Abstract

Tutkimuksen, käytännön ja politiikanteon suhteet aikuiskasvatuksessa: Mielikuvien tarkastelu toimijaverkostoteoriaa lähestymistapana käyttäen

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan mielikuvia tutkimuksen, käytännön ja päätöksenteon suhteista aikuiskasvatuksessa. Erityisesti keskitytään siihen, miten näitä suhteita ymmärretään, käsitteellistetään ja teoretisoidaan. Metodologisena lähestymistapana käytetään toimijaverkostoteoriaa (ANT), joka tarjoaa käsitteitä inhimillisten ja ei- inhimillisten toimijoiden suhteiden ja kollektiivisen toiminnan tutkimiselle. Tämän tutkimuksen tavoitteena on analysoida ja tuottaa ymmärrystä aikuiskasvatustoimijoiden mielikuvista tutkimuksen, käytännön ja politiikanteon suhteista soveltamalla ANT:aa ja kehittää sen pohjalta teoriaa näistä suhteista ja tutkimuksen relevanssin prosessuaalisesta rakentamisesta.

Päätutkimuskysymys on: Mitä ovat mielikuvat tutkimuksen, käytännön ja politiikanteon suhteista aikuiskasvatuksessa ja mikä on ANT:n potentiaali näiden mielikuvien ymmärtämisessä ja uudelleenmallintamisessa? Kysymys on jaettu kahteen alakysymykseen, empiiriseen ja teoreettiseen: (1) Mitä ymmärrystä aikuiskasvatustoimijoiden mielikuvista voidaan saavuttaa soveltamalla ANT:aa empiirisen kysely-, haastattelu-, ja ryhmäkeskusteluaineiston analyysiin? ja (2) Mikä on ANT:n luova potentiaali näiden suhteiden mallintamisessa ja vaihtoehtoisten mielikuvien tuottamisessa?

Kirjallisuuskatsauksessa käydään läpi tutkimuksen, käytännön ja politiikanteon suhteita koskevia keskusteluja ja käsitteitä erityisesti aikuiskasvatuksen ja elinikäisen oppimisen aloilla. Erityisesti tarkastellaan suhteista esitettyjä kolmiomalleja, jotka ilmentävät erilaisia käsityksiä tutkimuksen, käytännön ja politiikanteon vuorovaikutuksesta, ja osoittavat, miten mielikuvat näiden toimintojen suhteista ovat kehittyneet ajan myötä. Lisäksi tarkastellaan, millaisia erityispiirteitä on toisaalta tutkimuksen ja politiikan vuorovaikutuksessa ja toisaalta tutkimuksen ja käytännön vuorovaikutuksessa ja millaisia välittäjiä näiden toimintojen suhteista on tunnistettu. Katsauksessa tarkastellaan myös sitä, miten aikuiskasvatustutkimuksen relevanssi ja vaikuttavuus ymmärretään, ja miten ja kehin aikuiskasvatustutkimuksella ajatellaan olevanvaikuttavuutta.

Tutkimus hyödyntää ANT:aa metodologisena lähestymistapana empiirisen aineiston analyysiin. Aineisto kerättiin kansallisessa kehittämishankkeessa, joka kokosi aikuiskasvatustoimijat keskustelemaan tarpeesta vahvistaa vuorovaikutusta aikuiskasvatustutkimuksen, -käytännön ja -politiikanteon välillä sekä kehittää rakenteita systemaattista tutkimusyhteistyötä varten. Aineisto koostuu kyselystä, avaintoimijoiden haastatteluista ja ryhmäkeskusteluista. ANT mahdollistaa aikuiskasvatustutkimuksen, - käytännön ja -politiikanteon suhteita koskevien mielikuvien systemaattisen tarkastelun ja tiheän kuvauksen mustan laatikon, intressin, välittäjän ja käännöksen käsitteiden avulla. Käsitteet auttavat tunnistamaan, millaisia kokemuksia ja uskomuksia aikuiskasvatustoimijoilla on näistä suhteista, tutkimuksen hyödyntämisestä sekä vuorovaikutuksesta ja yhteistyöstä tutkimuksen, käytännön ja politiikanteon välillä.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että jotkut aikuiskasvatustoimijat näkevät tutkimuksen, käytännön ja politiikanteon toiminnot toisistaan erillisinä ja etäisinä mustina laatikoina, joiden välillä on vähän vuorovaikutusta. Useat aikuiskasvatustoimijat kuitenkin ilmaisivat kiinnostusta tiiviimpään vuorovaikutukseen ja tutkimusyhteistyöhön ja tunnistivat niistä olevan heille etua. He myös tunnistivat useita vuorovaikutusta edistäviä välittäjiä näissä suhteissa ja tuottivat ehdotuksia uusista välittäjistä. Käännöksen käsitteen käyttö tuotti löydöksiä aikuiskasvatustoimijoiden kokemuksista ja tarpeesta vuorovaikutukselle, joka edistää tutkimustiedon hyödyntämistä ja jaettujen intressien tunnistamista yhteiseen tiedon tuottamiseen.

Tutkimus havainnollistaa ANT:n arvoa metodologisena lähestymistapana ja käsitteellisinä työkaluina sekä ANT:n luovaa potentiaalia tutkimuksen, käytännön ja politiikanteon suhteiden ymmärtämisessä ja mallintamisessa esittelemällä tuotoksenaan kaksi ANT:sta inspiroitunutta mallia. Ensimmäinen malli kuvaa tutkimuksen, käytännön ja politiikanteon suhteita, ja toinen malli havainnollistaa prosessia, jossa tutkimuksesta tehdään relevanttia lukuisten käännösten myötä. Malleihin sisältyy kuvaukset välittäjistä, käännöksistä ja toimijaverkostosta, johon voi katsoa kuuluvan laaja joukko toimijoita, kuten tutkijoita, käytännön toimijoita ja politiikantekijöitä sekä laaja yleisö kansalaisia. Mallit haastavat olemassa olevia kuvauksia suhteista ja tarjoavat vaihtoehtoisia mielikuvia, jotka voivat inspiroida jatkotutkimusta ja käytännön kehittämistä. Tutkimuksessa myös arvioidaan ANT:n vahvuuksia ja heikkouksia mielikuvien ymmärtämisessä ja mallintamisessa. Tutkimuksen kontribuutio aikuiskasvatustutkimukselle on tutkimuksen, käytännön ja politiikanteon suhteiden teoretisointi, ANT-menetelmän käytön havainnollistaminen sekä empiirisen analyysin tuottamat käytännölliset oivallukset, jotka voivat inspiroida tutkimuksen, käytännön ja politiikanteon välisen vuorovaikutuksen ja tutkimusyhteistyön kehittämistä.

This study investigates the imageries of the relations between research, practice, and policymaking (RPP relations) in adult education (AE), with a specific focus on how these relations are understood, conceptualised, and theorised. The study applies Actor- Network Theory (ANT), which examines the roles of human and non-human actors in collective action, as a methodological approach to explore the AE actors’ imageries of their relations. The aim of this study is to analyse and generate an understanding of AE actors’ imageries of the RPP relations by using ANT, and, based on that, to develop theory on these relations and the processual construction of research relevance within them.

The main research question of the study asks: What are the imageries of the RPP relations in AE, and what is the potential of ANT in understanding and remodelling these imageries? This question is further divided into empirical and theoretical subquestions: (1) What understanding of AE imageries can be gained from analysing empirical data collected through a questionnaire, interviews, and group discussions with AE actors using the ANT approach? and (2) What is the creative potential of ANT in modelling these relations and generating alternative imageries?

The literature review examines discussions and concepts regarding the RPP relations, particularly within AE and lifelong learning. It focuses on triangle models representing various conceptions of the interaction between research, practice, and policymaking, and shows how imageries of these relations have evolved over time. Additionally, it explores the specific characteristics of interactions between research and policymaking, as well as between research and practice, and the mediators identified within these relations. It also examines the relevance of educational research and how it has been understood to generate impact, and on whom.

The study employs ANT as its methodological approach to analyse the empirical data. The data were collected during a national development project, which gathered AE actors to discuss the need to enhance interaction between AE research, practice, and policymaking, as well as to develop structures for systematic research collaboration. Data is collected through a questionnaire survey, key actor interviews, and group discussions. ANT allows for a systematic exploration and thick description of the imageries of the RPP relations in AE through its key concepts, such as black boxes, interests, mediators, and translations. These concepts help identify what kind of experiences and beliefs AE actors have regarding these relations, utilisation of research, as well as interaction and collaboration between research, practice, and policymaking.

The findings reveal that some AE actors perceive the actions of research, practice, and policymaking as distinctive and distant from each other, akin to black boxes with limited interaction. However, many AE actors identified interests in more frequent interaction and research collaborations. They also identified a wide range of mediators that facilitate interactions within these relations and suggested new ones. Through the concept of translations, the findings also provided insights into how AE actors perceived the interaction needed to promote the utilisation of research and the identification of shared interests in collaborative knowledge production.

This study demonstrates the value of ANT as a methodological approach and a set of conceptual tools in understanding and remodelling the RPP relations by introducing two ANT-inspired models as its deliverables. The first model represents the RPP relations, while the second model illustrates the process of making research relevant through multiple translations. By portraying mediators, translations, and the actor-network representing actors ranging from researchers, practitioners, and policymakers to the public, these models challenge existing representations of these relations and offer alternative imageries that can inform further research and practice. The study also evaluates the strengths and weaknesses of ANT in understanding and modelling these imageries. The contribution of this work to AE research lies in theorisation of the RPP relations, the demonstration of the use of the ANT method, and practical insights produced in empirical analyses that can inspire the development of interaction and research collaboration between research, practice, and policymaking.