Nuoret päämäärätietoista elämää rakentamassa

Abstract

Tässä väitöskirjassa tutkitaan nuorten elämänpäämääriä ja niiden jäsentymistä päämäärätietoiseksi elämäksi. Elämänpäämääräteorian yhdistäminen nuoruuden identiteetin kehityksen tutkimiseen on ollut Suomessa vähäistä. Tutkimuksen tarve nousee siitä lähtökohdasta, että elämänpäämäärän on tunnistettu olevan osa positiivista nuoruuden kehitystä. Tutkimus pohjautuu William Damonin elämänpäämääräteoriaan, jossa elämänpäämäärä sisältää kolme dimensiota. Jäsentyneeseen, kypsään, elämänpäämäärään (<i>purpose</i>) sisältyy se, että ihminen 1) löytää itselleen tärkeän ja merkityksellisen tavoitteen, johon hän 2) pyrkii pitkäjänteisesti ja 3) kyseinen elämänpäämäärä hyödyttää ihmisen itsensä lisäksi myös muita (<i>beyond-the-self</i>) (Damon et al., 2003; Damon, 2008).

Pragmaattiseen tieteenfilosofiseen paradigmaan pohjaava tutkimus toteutettiin monimenetelmällisesti. Nuorisotutkimuksellisen ja kasvatustieteellisen tutkimusotteen rajapinnoilla tasapainoileva väitöstutkimus aloitettiin laajoilla pirkanmaalaisten 9.-luokkalaisten (N=843) sähköisillä kyselyillä keväällä 2020 ja toisen asteen opiskelijoiden seurantakyselyllä 2022 (n=73). Vuonna 2023 haastateltiin nuoria (n=17), jotka omin sanoin reflektoivat molempien kyselyiden avovastauksiaan ja kuvasivat omien elämänpäämääriensä jäsentymistä. Tutkimuksen toiseen ja kolmanteen vaiheeseen osallistui enimmäkseen tyttöjä, mikä kertoi tyttöjen halusta auttaa ja vaikuttaa.

Päämääräprofiilien analyysissa nuorten keskuudesta tunnistettiin neljä erilaista profiilia; päämäärätietoiset, itseen suuntautuneet, haaveilijat ja sitoutumattomat. Pirkanmaalaisnuoret vaikuttavat olevan erittäin päämäärätietoisia, sillä valtaosa nuorista (yli 90% kyselyjen kvantitatiivisissa analyyseissä ja 70-89% kvalitatiivisissa analyyseissä, 100% haastatteluissa), tunnisti elämälleen joko selkeitä elämänpäämääriä (<i>mature purpose</i>) tai elämäpäämäärän esiasteita (<i>precursor purpose</i>) jo peruskoulusta alkaen. Nuorten tunnistamat elämänpäämäärien sisällöt olivat pääosin itseen suuntautuneita, vaikkakin toisten auttamiseen tai vaikuttamiseen suuntautuminen näytti lisääntyvän iän myötä, ainakin tyttöjen osalta. Elämänpäämäärien sisällöistä suurin osa oli immateriaalisia, onnellisuuden tavoittelua ja itsensä toteuttamista. Konkreettisimmat päämäärät koskivat työtä, koulutusta ja ihmissuhteita.

Nuoret jäsensivät elämänpäämääriään tekemällä, ajattelemalla tai odottelemalla. Tekemällä elämänpäämääräänsä jäsentävät nuoret rakentavat itselleen merkityksellistä elämää toimimalla ja kokeilemalla aktiivisesti erilaisia auttamisen keinoja. <i>Ajattelemalla</i> elämänpäämäärää jäsentävät nuoret uskovat, että elämänpäämäärä jäsentyy itseen tutustumalla sekä omia vahvuuksia ja intohimoja sanoittamalla. <i>Odottelemalla</i> elämänpäämäärää jäsentävät uskovat, että elämänpäämäärä selviää heille yllättäen – ja silloin pitää tarttua hetkeen.

Tutkimustulosten perusteella on mahdollista kehittää keinoja ja interventioita, joilla voidaan tukea niitä nuoria, joiden elämänhallintaa heikentää päämäärättömyys. Sen myötä heiltä puuttuu elämästä pitkäntähtäimen tavoite ja sinnikkyyttä opinnoissa ja arjen haasteissa. Innostavan auttamisen ja vaikuttamisen mahdollistaminen, koulutuspolkujen joustavuuden lisääminen sekä roolimallien elämän tutkiminen ja kiireetön keskustelu aikuisen kanssa ovat keinoja elämänpäämäärän jäsentämiseksi. Tunnistamalla erilaisten päämääräprofiilien nuoria tai erilaisia elämänpäämäärän jäsentymisen tapoja, kyetään kehittämään yhä parempia yksilöllisiä tai yhteiskunnallisia nuorilähtöisiä ratkaisuja, jotta nuoret voivat innovoida ja löytää tulevaisuuden toivoa.

This dissertation focused on Finnish adolescents’ perceptions of their life purposes and their purpose development into a purposeful lifestyle. Examining purpose theories in the context of youth identity development has been limited in Finland. The need for this kind of research arises from the premise of youth purpose being a crucial part of positive youth development. This research is grounded in and draws upon the conceptualization of purpose by William Damon. The theoretical underpinning includes three dimensions: (1) intention, purpose as a goal making one’s life meaningful; (2) engagement, purpose perseveringly pursued, and (3) beyond-the-self motivation, purpose contributing to society (Damon, 2008; Damon et al., 2003).

Guided by pragmatism as an epistemological grounding, this study utilized mixed- method research, adapting perspectives from both youth research and educational sciences. Survey data was gathered from 9th graders (N=843) in 2020 and 18-year- olds in 2022 (n=73). Stimulated recall interviews (n=17) in 2023 deepen the understanding of adolescents’ purpose formation processes. In the second and third phases of the survey, the majority of the participants were girls, reflecting their desire to help and make a difference.

Four different purpose profiles were identified in analysis: purposeful, self-oriented, dreamers and disengaged. The majority of Finnish adolescents were identified as having either mature or precursor purposes (over 90% in quantitative measures in questionnaires and 70-89% in qualitative responses, 100% in the interviews). The identified life purposes were mainly self-oriented, although helping others and making a difference seemed to increase with age, especially among girls. Most of the life purposes identified were immaterial such as seeking happiness or self-actualization, while the most concrete life purposes included career goals and relationships. Adolescents described their purpose formation as developing through trial and error, as reflecting inner desires and competencies, or as waiting for purpose to unfold over time.

The research findings have the potential to help develop interventions that support those adolescents whose well-being and life management could be weakened by a lack of purpose. Consequently, these adolescents often lack long-term goals, and resilience in their studies and daily life challenges. When outlining purpose formation processes, it is also important to consider factors such as increasing flexibility in educational pathways and providing opportunities for meaningful engagement. Additionally, having access to role models as well as deliberate and reflective discussion with supportive adults can further enhance formation processes.

Identifying adolescents’ purpose profiles and outlining purpose formation processes can aid in developing individual and societal level youth-oriented and re- search-based solutions that can support young people in creating hopeful futures that are grounded in meaningful purpose.