Varhaisten kielellisten taitojen yhteys kaksosten kielellisiin taitoihin 11–12-vuotiaana

Abstract

Varhaisten kielellisten taitojen on havaittu ennustavan myöhempää kielellistä kehitystä. Kuitenkin suuri osa kielellisen kehityksen tutkimuksesta keskittyy lapsen ensimmäisiin elinvuosiin, ja useamman vuoden pitkittäistutkimuksia on tehty niukasti. Tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään yhteyttä 24 kuukauden iässä mitattujen kielellisten taitojen ja 11–12-vuotiaana mitattujen kielellisten taitojen välillä. Arviointivälineinä käytettiin Varhaisen kommunikaation ja kielen kehityksen arviointimenetelmää, joka on suomenkielinen ja suomalaiseen aineistoon normitettu versio MCDI:stä (MacArthur Communicative Developmental Inventory) sekä CELF-5-testin suomenkielistä versiota (Clinical Evaluation of Language Fundamentals, 5. painos). Tutkimuksen 2-vuotisaineisto (n=16) koostui Elon (2016) väitöstutkimuksen aineistosta: tutkittavien vanhemmat täyttivät MCDI-lomakkeen vuosina 2013-2014 lasten ollessa 24 kuukauden ikäisiä. Osa Elon (2016) tutkittavista rekrytoitiin tähän tutkimukseen ja heidät tutkittiin CELF-5-testin avulla 11-12-vuotiaina Tampereen yliopistolla vuonna 2023. Kaikki tutkittavista olivat kaksosia ja osa heistä oli monikielisiä. Tutkimuskysymykset painottuivat varhaisen sanaston koon ja morfosyntaktisten taitojen merkitykseen myöhempien kielellisten taitojen ennustajana.

Tutkimuksessa havaittiin merkitsevä positiivinen korrelaatio 24 kuukauden iässä mitatun ilmaisujen maksimipituuden ja 11-12-vuotiaana mitatun ohjeiden noudattamisen CELF-osatestin välillä. Varhainen morfosyntaksin kehitys näyttäisi tämän tutkimuksen perusteella ennustavan kielellistä työmuistia vaativia ohjeiden noudattamisen taitoja vielä lähes 10 vuoden kuluttua. Muiden muuttujien välillä ei havaittu merkitseviä yhteyksiä. Tutkimuksen tulokset tukevat käsitystä siitä, että kokonaisuutena kieli kehittyy voimakkaasti vielä ensimmäisten vuosien jälkeen. Kuitenkin jotkut kielelliseen kehitykseen vaikuttavat ominaisuudet voivat säilyä suhteellisen pysyvinä varhaislapsuudesta myöhempään ikään. Erityisesti työmuistista kielellisten taitojen selittäjänä tarvitaan lisää pitkittäistutkimusta.