Työstä palautuminen varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksina

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena on löytää varhaiskasvatuksen opettajien kokemia työstä palautumisen keinoja. Tutkimusaineisto on kerätty varhaiskasvatuksen opettajilta sähköisellä Forms-kyselyllä tammikuuhelmikuussa 2025. Tutkimukseen osallistui 147 varhaiskasvatuksen opettajaa. Palautumisen tutkimus pohjautuu pääosin ponnistelujen ja palautumisen teoriaan ja voimavarojen säilyttämisen teoriaan, jossa korostetaan palautumista edistäviä voimavaroja. Työntekijän yksilölliset mieltymykset vaikuttavat palautumiskokemukseen ja toimintoihin.

Varhaiskasvatuksen opettajan työssä työn kuormitustekijöitä on tutkimuksellisesti useita ja ne ovat yleisiä. Lisäksi yhä harvempi varhaiskasvatuksen opettaja kokee henkisen tai fyysisen työkykynsä hyväksi. Työstä palautuminen on yhteydessä työssä viihtymiseen sekä terveyteen ja hyvinvointiin. Tutkimus osuu ajankohtaisesti tärkeään ajankohtaan, koska monta varhaiskasvatuksen opettajan paikkaa on jäänyt täyttämättä pätevällä hakijalla. Moni varhaiskasvatuksen opettaja on vaihtanut työpaikkaa. Varhaiskasvattajien palautumisen keinoja ei ole juuri tutkittu aiemmin.

Tutkimus on laadullinen. Aineiston analyysimenetelmänä on käytetty narratiivista, kerronnallista tutkimusta. Varhaiskasvatuksen opettajien vastauksista nousi esille, että he kokivat palautuvansa työpäivän aikana eniten tauoilla ja arjen rauhallisissa, sujuvissa tilanteissa lasten kanssa. Vapaa-ajalla varhaiskasvatuksen opettajat kokivat palautuvansa yleisemmin mieluisia asioita tehden, harrastuksissa ja muiden ihmisten seurassa. Tuloksista nousee esille, että sekä riittämätön että onnistunut palautuminen vaikuttavat suurimmalla osalla varhaiskasvatuksen opettajista heidän mielialaansa, työtehtäviin ja työn laatuun, työssä ja vapaa-ajalla jaksamiseen, unen määrään, vapaa-ajan aktiivisuuteen, ihmissuhteisiin sekä terveyteen ja yleiseen hyvinvointiin positiivisesti tai negatiivisesti. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista varhaiskasvatuksen opettajista nimesi kokemuksiaan siitä mitkä tekijät edistivät ja estivät heidän palautumistaan. Tuloksissa käy ilmi myös, ettei osa varhaiskasvatuksen opettajista palaudu lainkaan työpäivän aikana tai vapaa-ajalla eri syistä johtuen, mikä on riskitekijä työuupumukselle