Tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi lukion oppimistehtävien yhteydessä

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan tiedonlähteiden luotettavuuden arviointia lukiolaisten oppimistehtävien yhteydessä. Väitöskirjan tavoitteena on selvittää, millä tavoin ja millaisin perustein oppimistehtävien kontekstissa tehdään erityyppisten tiedonlähteiden luotettavuuteen kohdistuvia arvioita. Ensiksikin tutkitaan miten ja millaisin kriteerein lukiolainen perustelee oppimistehtävässä hyödynnettyjen tiedonlähteiden luotettavuutta. Toiseksi tutkitaan millaisia retorisia keinoja lukiolainen tunnistaa verkkotekstiä lukiessaan ja millaisten tulkintakehysten avulla lukiolainen jäsentää verkkotekstin luotettavuutta.

Tutkimusaineistot koostuvat ryhmähaastatteluista ja lähdepäiväkirjoista sekä nettilukutaitotestin avoimista vastauksista. Aineistoja analysoitiin diskurssianalyysiä, retorisia käsitteitä ja luokitteluja hyödyntävää laadullista sisällönanalyysiä ja kehysanalyysiä hyödyntäen. Kaikki väitöskirjassa käytetyt menetelmät ovat laadullisia, ja niitä yhdistävänä teoreettisena viitekehyksenä toimii sosiaalinen konstruktionismi. Väitöskirjatutkimuksen tulokset on esitetty neljässä artikkelissa. Tulokset osoittavat ensinnäkin argumentointitapojen ja tiedonhaun kontekstin merkittävän roolin tiedonlähteiden luotettavuuden arvioinnissa. Tulosten perusteella monilla lukiolaisista oli virheellisiä ennakkokäsityksiä pätevän tiedon kriteereistä ja tieteellisen tiedon luonteesta. Vaikka lukiolaiset arvioivat tiedonlähteitä opettajien ja informaatikkojen suosittelemilla kriteereillä, arviointikriteerien tulkinnat ja niiden käyttö argumentoinnissa vaihtelivat kontekstin, esimerkiksi oppimistehtävän asettamien vaatimusten mukaisesti. Tulokset osoittavat myös, että yksilölliset kokemukset, sekä tunteisiin vetoaminen ja lukiolaisten tiedostamat omat ennakkokäsitykset toimivat tulkintojen ja perustelujen vastinparina puolueettomaksi koetulle asiantuntijatiedolle. Yksilöllisiin kokemuksiin ja tunteisiin vetoaminen tulkittiin useiden lukiolaisten vastauksissa täydentävänä perustelutapana tieteelliseen tutkimukseen vetoamiselle. Näitä kahta, tieteelliseen tutkimukseen ja yksilöllisiin kokemuksiin perustuvaa tulkinta- ja perustelutapaa saatettiin käyttää rinnakkain täydentämässä toisiaan.

Tutkimus nostaa esille uusia näkökulmia kriittisen lukutaidon ja erityisesti tiedonlähteiden luotettavuuden arvioinnin tutkimiseen, kehittämiseen ja opettamiseen oppimisympäristössä. Siinä näytetään, kuinka sosiaalisen konstruktionismin lähtökohdista ja lähestymistavalle ominaisin menetelmin voidaan tutkia aihetta. Näin tutkimuksen tulosten perusteella rakentuu monitahoinen laadullinen kuva siitä miten lukiolainen perustelee oppimistehtävässä hyödynnettyjen tiedonlähteiden luotettavuutta.

The study examines the evaluation of the credibility of information sources in the context of upper secondary school students' learning tasks. The aim of the dissertation is to determine how and on what basis evaluations of the credibility of different types of information sources are made in the context of learning tasks. Firstly, it investigates how and with what criteria students justify the credibility of the information sources used in their learning tasks. Secondly, it examines what rhetorical strategies students recognize when reading an online text and how they are framing the credibility of an online text.

The empirical data consisted of group interviews, source diaries and open responses from an online literacy test. The data were analysed using discourse analysis, qualitative content analysis utilizing rhetorical concepts and classifications and frame analysis. All the methods used in the dissertation are qualitative, and the theoretical framework is social constructionism.

The results of the doctoral thesis are presented in four articles. The results first highlight the significant role of argumentation and the context of information seeking in evaluating the credibility of information sources. The findings indicate that many upper secondary school students had misconceptions about the criteria for valid information and the nature of scientific knowledge. Although students evaluated information sources using criteria recommended by teachers and information specialists, the interpretations of these criteria and their use in argumentation varied according to the context, such as the requirements set by the learning task. The results also indicate that individual experiences, emotional appeals, and students' awareness of their own preconceptions serve as counterparts to the perceived impartial expert knowledge. Emotional appeals and individual experiences were seen in many students' responses as complementary to scientific research-based justification. These two approaches, one based on scientific research and the other on personal experiences, could be used concurrently to complement each other.

The study introduces new perspectives on the analysis, development and teaching of critical information literacy, particularly the evaluation of the credibility of information sources in the learning environment. It demonstrates how the topic can be investigated from the standpoint of social constructionism and using methods characteristic of this approach. Consequently, the results of the study construct a multifaceted qualitative picture of how upper secondary school students justify the reliability of information sources used in their learning tasks.