Puheterapeuttien näkemyksiä nielemisvaikeuksien pelillistetystä kuntoutuksesta aikuisilla

Abstract

Pelillistämisellä tarkoitetaan pelielementtien hyödyntämistä sellaisessa kontekstissa, joka ei ole alun perin liittynyt peleihin tai pelaamiseen. Pelillistämisen hyödyntämisen voidaan katsoa olevan yhä ajankohtaisempi ilmiö esimerkiksi aikuisten nielemisvaikeuksien kuntoutuksessa. Tästä huolimatta aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa ei ole toistaiseksi kartoitettu puheterapeuttien näkemyksiä aikuisten nielemisvaikeuksien kuntoutuksen pelillistämiseen liittyen. Aihepiirin tutkiminen on tärkeää, jotta tulevaisuudessa kehiteltävät pelillistämistä hyödyntävät kuntoutusinnovaatiot mukailisivat mahdollisimman hyvin kliinisen kuntoutuskentän tarpeita.

Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, mitä käytännön tarpeita, toiveita ja ideoita puheterapeutit esittävät aikuisten nielemisvaikeuksien kuntoutuksen pelillistämisen suhteen. Tutkimuksessa kartoitettiin puheterapeuttien näkemyksiä siitä, mitkä tekijät voivat vaikuttaa kuntoutujan soveltuvuuteen nielemisvaikeuden pelillistetylle kuntoutukselle, mitkä nielemisvaikeuksien kuntoutusmenetelmät saattaisivat pelillistettynä ratkaista kuntoutukseen liittyviä haasteita sekä miten erilaisia pelielementtejä voisi olla mahdollista hyödyntää aikuisten nielemisvaikeuksien pelillistetyssä kuntoutuksessa. Lisäksi tarkasteltiin, mitä konkreettisia ideoita puheterapeutit esittävät nielemisvaikeuksien pelillistetyn kuntoutuksen käytännön toteutukseen liittyen.

Tutkimusaineistona hyödynnettiin neljän aikuisten nielemisvaikeuksien kuntoutukseen perehtyneen puheterapeutin fokusryhmän teemahaastattelua. Videoitu haastatteluaineisto litteroitiin ja analysoitiin soveltaen teema-alueiden ryhmittelyä sekä temaattista analyysiä. Tutkielman tulosten mukaan kuntoutujien soveltuvuus nielemisvaikeuksien pelillistetylle kuntoutukselle riippuu kolmesta tekijästä: kuntoutujan erityistarpeista, kuntoutusjaksoon liittyvistä tekijöistä sekä nielemisvaikeuteen liittyvistä erityispiirteistä. Edellä mainittujen tekijöiden lisäksi soveltuvuuteen vaikuttaa myös kuntoutujakohtainen yksilöllinen harkinta. Puheterapeuttien näkemyksen mukaan pelillistäminen saattaisi ratkaista eräisiin nielemisvaikeuksien kuntoutusmenetelmiin liittyviä haasteita. Tällaisia kuntoutusmenetelmiä olivat Mendelshonin manööveri, oraalimotoriset vastusharjoitukset, hengityksen ja hengityslihasten harjoittaminen, koostumus- ja annoskokomuuntelu sekä leuka rintaan vastusta vasten -harjoitus. Haastateltavien mukaan erilaiset pelielementit voisivat puolestaan 1) havainnollistaa kuntoutumisen edistymistä ja kuntoutujan toimintakykyä, 2) palkita kuntoutujaa onnistuneista suorituksista tai 3) tukea kuntoutujaa konkreettisesti harjoittelun aikana. Tuloksista voidaan erotella konkreettisia ideoita aikuisten nielemisvaikeuksien kuntoutuksen pelillistämiseen koskien tiettyjä kohderyhmiä sekä spesifejä harjoituksia.

Tutkimustulosten perusteella aikuisten nielemisvaikeuksien kuntoutuksen pelillistäminen kuvautuu puheterapeuttien näkemyksen mukaan lupaavana. Huolellisesti suunniteltuna pelillistämisen voidaan katsoa todennäköisesti soveltuvan useille erilaisille kohderyhmille. Erityisen hyödyllisenä nähdään motoristen harjoitusten pelillistäminen siten, että pelillistämisellä tavoitellaan harjoitusten hahmotettavuuden kohentamista. Pelielementtien soveltamiseen kytkeytyy puolestaan vielä toistaiseksi osittain hyödyntämätöntä potentiaalia. Tulevaisuudessa erilaisten pelillistettyjen kuntoutussovellusten sekä saavutettavien laitteistojen moniammatillinen, kuntoutujien ja omaisten näkökulmat huomioiva suunnittelu- ja kehitystyö näyttäytyy mielekkäänä.