Understanding Customers’ Use of Social Robots in the Hospitality Industry
Ethugala Pathiranage, Gehan Wishwajith Premathilake (2025)
Ethugala Pathiranage, Gehan Wishwajith Premathilake
Tampere University
2025
Teknis-taloudellinen tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Business and Technology Management
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2025-09-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-4024-7
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-4024-7
Tiivistelmä
Uutta teknologiaa edustavia sosiaalisia robotteja on kasvavassa määrin otettu käyttöön monilla palvelualoilla, kuten hotellialalla. Asiakkaiden kokemuksia sosiaalisten robottien käyttöön liittyen on tärkeä ymmärtää asiakassuhteiden säilyttämiseksi ja sosiaalisten robottien pitkäaikaisen käyttöönoton onnistumiseksi hotelliympäristöissä. Sosiaaliset robotit suunnitellaan usein ihmisen ominaisuuksia jäljittelevien antropomorfisten piirteiden avulla, erottaen ne perinteisistä tietojärjestelmistä (IS). Tämän seurauksena käyttäjäkokemukset sosiaalisista roboteista poikkeavat perinteisten tietojärjestelmien kokemuksista. Siksi on tärkeää ymmärtää, miten sosiaalisten robottien antropomorfiset piirteet vaikuttavat käyttäjien tyytyväisyyteen ja käytön jatkamishalukkuuteen.
Tämä väitöskirja käsittelee edellä mainittua tutkimusaukkoa vastaamalla tutkimuskysymykseen (RQ): Miten sosiaalisten robottien antropomorfiset piirteet vaikuttavat käyttäjien kognitioihin, tunteisiin ja käytön jälkeisiin tuloksiin? Päätutkimuskysymystä lähestytään kolmen alatutkimuskysymyksen kautta hotelliympäristössä. Tämä tutkimus tarkastelee antropomorfisten piirteiden (esim. ulkonäkö, ääni ja vastaus) vaikutusta käyttäjän kognitioihin (esim. koettu sosiaalinen läsnäolo, inhimillisyys ja arvoluonti) sekä erilaisiin tunteisiin (esim. ilo, yllätys, viha, inho, pelko ja suru), jotka puolestaan vaikuttavat seurauksina syntyviin asenteisiin (esim. käyttäjätyytyväisyys) ja käyttäytymiseen (esim. jatkokäyttöaikomus).
Tämä artikkelimuotoinen väitöskirja hyödyntää mixed-methods-lähestymistapaa ja koostuu neljästä julkaisusta. Alatutkimuskysymyksiin vastataan näiden julkaisujen tulosten kautta. Julkaisut I ja II perustuvat kyselyaineistoon, joka on kerätty hotellien sosiaalisten robottien käyttäjiltä, ja ne hyödyntävät Partial Least Squares-Structural Equation Modeling (PLS-SEM) -menetelmää aineiston analysoinnissa. Julkaisut III ja IV hyödyntävät käyttäjien tuottamia verkkoarvosteluja (sekundäärinen aineisto) hotellien sosiaalisten robottien käytöstä. Julkaisussa III käytetään ordinal logistic regression (OLR) -menetelmää aineiston analysointiin, kun taas julkaisu IV hyödyntää tekstinlouhintaa ja sisällönanalyysiä.
Väitöskirja edistää sosiaalisten robottien tutkimusta useilla tavoin. Ensinnäkin tulokset tuovat esille sosiaalisten robottien eri antropomorfisten piirteiden (esim. ulkonäkö, ääni ja vastaus) roolin käyttäjien kognitioiden ja tunteiden muokkaamisessa. Toiseksi tutkimus osoittaa tunteiden vaikutukset käyttäjätyytyväisyyteen sekä tunnistaa syitä, jotka herättävät käyttäjissä erilaisia tunteita sosiaalisten robottien käytön aikana hotelleissa. Kolmanneksi tutkimus korostaa käyttäjäkognitioiden (esim. koettu sosiaalinen läsnäolo, inhimillisyys ja arvonluonti) merkitystä käyttäjätyytyväisyyden ja jatkokäyttöaikomuksen ymmärtämisessä. Lopuksi tämä tutkimus laajentaa käyttäjätyytyväisyystutkimusta tarkastelemalla asiakkaiden tyytyväisyyttä sekä sosiaalisten robottien että hotellipalveluiden osalta. Lisäksi tulokset korostavat sosiaalisten robottien antropomorfisten piirteiden merkitystä käyttäjäkognitioiden ja tunteiden sekä yksilöllisen sosiaalisten robottien käytön jälkivaikutusten ymmärtämisessä.
Tämä tutkimus tarjoaa käytännön oivalluksia keskeisille sidosryhmille, kuten hotellien ylimmälle ja operatiiviselle johdolle sekä sosiaalisten robottien kehittäjille. Hotellien ylin johto saa johtamiseen liittyviä suosituksia sosiaalisten robottien käyttöönotosta antropomorfisilla piirteillä parantaakseen käyttäjätyytyväisyyttä ja varmistaakseen niiden jatkuvan käytön hotellivierailujen aikana. Hotellien operatiivisille johtajille tarjotaan suosituksia tärkeimpien sosiaalisten robottien arvojen (esim. utilitaariset, sosiaaliset ja hedonistiet arvot) tunnistamiseen hotelliasiakkaiden käyttäjätyytyväisyyden parantamiseksi sekä käyttäjien tunteiden tunnistamiseen sosiaalisten robottien käytön aikana. Tulokset ohjaavat robottikehittäjiä hyödyntämään sosiaalisten robottien ulkonäköä, ääntä ja vastausmekanismeja käyttäjätyytyväisyyden ja jatkuvan käytön parantamiseksi sosiaalisissa ympäristöissä, kuten hotelleissa. Lisäksi tutkimus rohkaisee kehittäjiä sisällyttämään suunnittelusuosituksia antropomorfisten piirteiden vaikutusten perusteella käyttäjäkognitioihin ja tunteisiin. Vaikka tämä tutkimus tarjoaa käytännön näkökulmia majoituspalveluiden sidosryhmille, sen tuloksia voidaan hyödyntää myös muilla palvelualoilla, kuten terveydenhuollossa, jossa inhimillinen vuorovaikutus on keskiössä.
Tämä väitöskirja käsittelee edellä mainittua tutkimusaukkoa vastaamalla tutkimuskysymykseen (RQ): Miten sosiaalisten robottien antropomorfiset piirteet vaikuttavat käyttäjien kognitioihin, tunteisiin ja käytön jälkeisiin tuloksiin? Päätutkimuskysymystä lähestytään kolmen alatutkimuskysymyksen kautta hotelliympäristössä. Tämä tutkimus tarkastelee antropomorfisten piirteiden (esim. ulkonäkö, ääni ja vastaus) vaikutusta käyttäjän kognitioihin (esim. koettu sosiaalinen läsnäolo, inhimillisyys ja arvoluonti) sekä erilaisiin tunteisiin (esim. ilo, yllätys, viha, inho, pelko ja suru), jotka puolestaan vaikuttavat seurauksina syntyviin asenteisiin (esim. käyttäjätyytyväisyys) ja käyttäytymiseen (esim. jatkokäyttöaikomus).
Tämä artikkelimuotoinen väitöskirja hyödyntää mixed-methods-lähestymistapaa ja koostuu neljästä julkaisusta. Alatutkimuskysymyksiin vastataan näiden julkaisujen tulosten kautta. Julkaisut I ja II perustuvat kyselyaineistoon, joka on kerätty hotellien sosiaalisten robottien käyttäjiltä, ja ne hyödyntävät Partial Least Squares-Structural Equation Modeling (PLS-SEM) -menetelmää aineiston analysoinnissa. Julkaisut III ja IV hyödyntävät käyttäjien tuottamia verkkoarvosteluja (sekundäärinen aineisto) hotellien sosiaalisten robottien käytöstä. Julkaisussa III käytetään ordinal logistic regression (OLR) -menetelmää aineiston analysointiin, kun taas julkaisu IV hyödyntää tekstinlouhintaa ja sisällönanalyysiä.
Väitöskirja edistää sosiaalisten robottien tutkimusta useilla tavoin. Ensinnäkin tulokset tuovat esille sosiaalisten robottien eri antropomorfisten piirteiden (esim. ulkonäkö, ääni ja vastaus) roolin käyttäjien kognitioiden ja tunteiden muokkaamisessa. Toiseksi tutkimus osoittaa tunteiden vaikutukset käyttäjätyytyväisyyteen sekä tunnistaa syitä, jotka herättävät käyttäjissä erilaisia tunteita sosiaalisten robottien käytön aikana hotelleissa. Kolmanneksi tutkimus korostaa käyttäjäkognitioiden (esim. koettu sosiaalinen läsnäolo, inhimillisyys ja arvonluonti) merkitystä käyttäjätyytyväisyyden ja jatkokäyttöaikomuksen ymmärtämisessä. Lopuksi tämä tutkimus laajentaa käyttäjätyytyväisyystutkimusta tarkastelemalla asiakkaiden tyytyväisyyttä sekä sosiaalisten robottien että hotellipalveluiden osalta. Lisäksi tulokset korostavat sosiaalisten robottien antropomorfisten piirteiden merkitystä käyttäjäkognitioiden ja tunteiden sekä yksilöllisen sosiaalisten robottien käytön jälkivaikutusten ymmärtämisessä.
Tämä tutkimus tarjoaa käytännön oivalluksia keskeisille sidosryhmille, kuten hotellien ylimmälle ja operatiiviselle johdolle sekä sosiaalisten robottien kehittäjille. Hotellien ylin johto saa johtamiseen liittyviä suosituksia sosiaalisten robottien käyttöönotosta antropomorfisilla piirteillä parantaakseen käyttäjätyytyväisyyttä ja varmistaakseen niiden jatkuvan käytön hotellivierailujen aikana. Hotellien operatiivisille johtajille tarjotaan suosituksia tärkeimpien sosiaalisten robottien arvojen (esim. utilitaariset, sosiaaliset ja hedonistiet arvot) tunnistamiseen hotelliasiakkaiden käyttäjätyytyväisyyden parantamiseksi sekä käyttäjien tunteiden tunnistamiseen sosiaalisten robottien käytön aikana. Tulokset ohjaavat robottikehittäjiä hyödyntämään sosiaalisten robottien ulkonäköä, ääntä ja vastausmekanismeja käyttäjätyytyväisyyden ja jatkuvan käytön parantamiseksi sosiaalisissa ympäristöissä, kuten hotelleissa. Lisäksi tutkimus rohkaisee kehittäjiä sisällyttämään suunnittelusuosituksia antropomorfisten piirteiden vaikutusten perusteella käyttäjäkognitioihin ja tunteisiin. Vaikka tämä tutkimus tarjoaa käytännön näkökulmia majoituspalveluiden sidosryhmille, sen tuloksia voidaan hyödyntää myös muilla palvelualoilla, kuten terveydenhuollossa, jossa inhimillinen vuorovaikutus on keskiössä.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [5270]
