Maahanmuuttajataustaisten perheiden näkemyksiä kodin ja koulun yhteistyöstä: Huoltajien ääni osallisuuden rakentumisessa
Grumelli, Sanna (2025)
Grumelli, Sanna
2025
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-08-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202508017988
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202508017988
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman aiheena oli maahanmuuttajataustaisten perheiden osallisuus kodin ja koulun välisessä yhteistyössä suomalaisessa peruskoulussa. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä maahanmuuttajataustaisten perheiden osallisuudesta sekä kartoittaa erilaisia keinoja, jotka voisivat lisätä heidän osallisuuttaan kodin ja koulun yhteistyössä. Tutkimusta ohjasi Epsteinin teoreettinen malli osallisuuden rakentumisesta.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja kriittinen paradigma ohjasi sitä pyrkien antamaan äänen vähemmän vaikutusvaltaisille. Tutkimusjoukkona olivat ensimmäisen polven maahanmuuttajataustaiset huoltajat, joilla oli tutkimuksen toteutuksen hetkellä lapsia suomalaisessa peruskoulussa. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella helmi-maaliskuussa 2025 ja siihen vastasi 35 maahanmuuttajataustaista huoltajaa. Tutkimusaineisto analysoitiin teorialähtöisellä ja teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä.
Tutkimustuloksina saatiin, että maahanmuuttajataustaisten perheiden osallisuus kodin ja koulun yhteistyössä vaihteli, eivätkä Epsteinin (2009) mallin eri osallisuuden ulottuvuudet toteudu tasapuolisesti. Maahanmuuttajataustaiset perheet osallistuvat erityisesti vanhemmuuden ja kotona oppimisen saralla, kun taas vapaaehtoistoiminta, päätöksenteko ja yhteistyö yhteisöjen kanssa jäivät vähäisiksi. Viestintää tapahtui monikanavaisesti, mutta puutteellinen kielitaito rajoitti sitä. Viestintä nousi tärkeäksi ulottuvuudeksi, jonka kautta osallisuus joko mahdollistui, tai estyi. Tutkimustuloksien mukaan osallisuutta voitaisiin edistää useilla keinoilla, kuten kehittämällä koulun viestinnän saavutettavuutta, perehdyttämällä ja tarjoamalla tietoa suomalaisesta koulutusjärjestelmästä, tukemalla vanhempien henkilökohtaisia valmiuksia sekä huomioimalla entistä paremmin koulun toiminta ja henkilökunnan rooli osallisuuden rakentamisessa.
Tutkimustulokset osoittavat, että maahanmuuttajataustaisten perheiden osallisuus kodin ja koulun yhteistyössä on moniulotteinen ilmiö. Osallisuuteen vaikuttivat useat tekijät, kuten kielitaidon puute, häpeän tunne, ajanpuute sekä kokemus siitä, ettei ole tullut kutsutuksi tai hyväksytyksi mukaan koulun toimintaan. Tulosten perusteella maahanmuuttajataustaiset huoltajat haluavat sitoutua monipuolisesti kouluyhteisön toimintaan, kunhan siihen tarjotaan mahdollisuuksia ja ne koetaan saavutettaviksi. Tulokset viittaavat, että koulujen toiminnalla ja opettajilla on suuri rooli perheiden osallistumisen mahdollistamisessa ja tukemisessa.
Tulosten avulla voidaan kehittää opettajien ja koulujen toimintaa huomioimaan entistä paremmin monikulttuurisia perheitä kodin ja koulun yhteistyössä.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja kriittinen paradigma ohjasi sitä pyrkien antamaan äänen vähemmän vaikutusvaltaisille. Tutkimusjoukkona olivat ensimmäisen polven maahanmuuttajataustaiset huoltajat, joilla oli tutkimuksen toteutuksen hetkellä lapsia suomalaisessa peruskoulussa. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella helmi-maaliskuussa 2025 ja siihen vastasi 35 maahanmuuttajataustaista huoltajaa. Tutkimusaineisto analysoitiin teorialähtöisellä ja teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä.
Tutkimustuloksina saatiin, että maahanmuuttajataustaisten perheiden osallisuus kodin ja koulun yhteistyössä vaihteli, eivätkä Epsteinin (2009) mallin eri osallisuuden ulottuvuudet toteudu tasapuolisesti. Maahanmuuttajataustaiset perheet osallistuvat erityisesti vanhemmuuden ja kotona oppimisen saralla, kun taas vapaaehtoistoiminta, päätöksenteko ja yhteistyö yhteisöjen kanssa jäivät vähäisiksi. Viestintää tapahtui monikanavaisesti, mutta puutteellinen kielitaito rajoitti sitä. Viestintä nousi tärkeäksi ulottuvuudeksi, jonka kautta osallisuus joko mahdollistui, tai estyi. Tutkimustuloksien mukaan osallisuutta voitaisiin edistää useilla keinoilla, kuten kehittämällä koulun viestinnän saavutettavuutta, perehdyttämällä ja tarjoamalla tietoa suomalaisesta koulutusjärjestelmästä, tukemalla vanhempien henkilökohtaisia valmiuksia sekä huomioimalla entistä paremmin koulun toiminta ja henkilökunnan rooli osallisuuden rakentamisessa.
Tutkimustulokset osoittavat, että maahanmuuttajataustaisten perheiden osallisuus kodin ja koulun yhteistyössä on moniulotteinen ilmiö. Osallisuuteen vaikuttivat useat tekijät, kuten kielitaidon puute, häpeän tunne, ajanpuute sekä kokemus siitä, ettei ole tullut kutsutuksi tai hyväksytyksi mukaan koulun toimintaan. Tulosten perusteella maahanmuuttajataustaiset huoltajat haluavat sitoutua monipuolisesti kouluyhteisön toimintaan, kunhan siihen tarjotaan mahdollisuuksia ja ne koetaan saavutettaviksi. Tulokset viittaavat, että koulujen toiminnalla ja opettajilla on suuri rooli perheiden osallistumisen mahdollistamisessa ja tukemisessa.
Tulosten avulla voidaan kehittää opettajien ja koulujen toimintaa huomioimaan entistä paremmin monikulttuurisia perheitä kodin ja koulun yhteistyössä.
