Käytännöllistä tarvetta, monimutkaista byrokratiaa ja suuria haaveita: Tampere-Pirkkalan lentokentän selvitystyö, suunnittelu ja rakentaminen 1950-luvun puolivälistä 1980-luvun alkuun

Abstract

Tässä tutkimuksessa käsittelen Tampere-Pirkkalan lentokentän rakentamiseen johtaneita syitä, uuden lentokentän 1950-luvun puolivälistä alkanutta tutkimus- ja selvitysprosessia, sekä lentokentän rakennushankkeen etenemistä töiden valmistumiseen 1980-luvun alkuvuosina. Tutkimukseni tarkastelee lentokenttähankkeen vaiheiden ohella hankkeessa mukana olleiden paikallisten, alueellisten ja valtiollisten toimijoiden motiiveja hanketta kohtaan, sekä näiden eri toimijoiden välisiä suhteita ja niiden ilmenemistä tutkimuksessani käytetyssä aineistossa. Aiheeltaan tutkimukseni liittyy varsin vähän tutkittuun Suomen lentoliikenteen liikennehistoriaan, joka sisältää myös kirjalliseen muistitietohistoriaan liittyvää lähdeaineistoa. Tutkimukseni lähdeaineistona toimii muun muassa Tampere-Pirkkalan lentokentän rakennustoimikunnan aineistot, Tampereen seutukaavaliiton lentoliikennettä käsittelevät aikalaisjulkaisut, sekä Tampere-Pirkkalan lentokenttähankkeeseen liittyvät muistelmat ja muistelut, joiden perusteella selvitän hankkeen etenemistä, ja siinä mukana olleiden toimijoiden näkemyksiä ja motiiveja hankkeeseen ja sen toisiin osapuoliin liittyen. Tampere-Pirkkalan lentokentän rakentamisen pääsyynä voidaan pitää Tampereen Härmälän monien liikenteellisten ongelmien vaivaaman lentokentän muuttumista epäsoveliaaksi 1900-luvun puolivälissä yhä vahvemmin suihkukoneisiin siirtyneelle lentoliikenteelle. Tämä käynnisti yli vuosikymmenen kestäneen selvitystyön uuden lentokentän rakentamisen mahdollisuuksista Tampereen seudulle. Tampere-Pirkkalan lentokentän rakennushanke ja sen toteuttaminen oli tiukan poliittisen debatin kohteena, jossa vastakkain asettuivat koko Suomen mittakaavaan keskittyvä valtiollinen määräraha- sekä liikennepolitiikka, ja Tampereen seudun paikallisten toimijoiden intressit alueelle taloudellisesti ja liikenteellisesti tärkeäksi koetun kansainvälisen liikenteen mahdollistavan lentokentän saamiseksi Pirkanmaalle. Tampere-Pirkkalan lentokentän rakennushanketta koskeneissa muisteluissa esille nousivat voimakkaat narratiivit erityisesti Tampereen seudun paikallisten toimijoiden ja valtion Ilmailuhallituksen välisestä vastakkainasettelusta. Ilmailuhallitus nähtiin Tampereen uuden lentokentän vastustajana, jonka intresseissä oli aluekenttien rakentamisen sijaan Suomen päälentokentän Helsinki-Vantaan kehittäminen. Tampereen paikallisilla toimijoilla kuten Tampereen seutukaavaliitolla oli suuria suunnitelmia Tampereen lentokentän muodostumisesta Helsinki-Vantaan kilpailijaksi tai sisarkentäksi, mutta tämä ei lopulta toteutunut, vaikka uuden lentokentän rakentamista pidettiinkin Tampereen seudulla suurena voittona ja sijoituksena tulevaisuuteen.

In this study, I discuss the reasons that led to the construction of Tampere-Pirkkala Join-use Airport, the study and research process for the new airport that began in the mid-1950s, and the progression of the airport construction project until its completion in the early 1980s. In addition to the look into the phases of the airport project, my study examines the motivations of the local, regional and state actors involved and their views towards the project, as well as the relationships between these different actors as presented by the source materials used in my study. My research is related to the relatively little-studied history of Finnish air transportation and also includes source material related to study of written oral history and study of remembrance. The source material for my research includes archival materials of the Tampere-Pirkkala Airport Construction Committee, contemporary publications from the Tampere Regional Planning Association (Tampereen seutukaavaliitto) on the topic of air transportation, and memoirs and reminiscences related to the Tampere-Pirkkala Airport project, on the basis of which I will examine the progression of the project, and the views and motives of the actors involved in it regarding the project and its other parties. The main reason for the construction of Tampere-Pirkkala Airport can be considered the fact that the old Tampere Airport in Härmälä which was plagued by many problems, became unsuitable for air traffic, which had increasingly shifted to jet aircraft in the mid-20th century. This initiated a study that lasted more than a decade on the possibilities of building a new airport for the Tampere region. The Tampere-Pirkkala Airport construction project was the subject of a tight political debate, in which the national budget and transport policy focused on the scale of entire Finland conflicted with the interests of local actors in the Tampere region in obtaining an airport that would enable international traffic, which was considered important for the region in terms of economy and transport. In the recollections regarding the Tampere-Pirkkala Airport construction project, strong narratives emerged about the perceived confrontation between local actors in the Tampere region and the state Civil Aviation Authority (Ilmailuhallitus). The Civil Aviation Authority was seen as an opponent of the new Tampere airport, whose interests were in the development of Finland's main airport, Helsinki-Vantaa, instead of building new regional airports. Local actors in Tampere, such as the Tampere Regional Planning Association, had big plans for Tampere Airport to become a competitor or twin to Helsinki-Vantaa Airport, but this did not ultimately come to fruition, even though the construction of the new airport was considered a great victory and investment for the future of the Tampere region.