Toiminnan jatkuvuuden arviointi ja raportointi konkurssiyrityksissä : Tilintarkastajan lausunto toiminnan jatkuvuudesta konkurssiriskin indikaattorina

Abstract

Tilintarkastuksella on merkittävä rooli yhteisöjen tuottamien taloudellisten raporttien luotettavuuden ja oikeellisuuden varmentajana. Yrityksen taloudellinen tilanne kiinnostaa usein laajasti eri sidosryhmiä ja ennätysmäärä konkursseja sekä yleinen heikko taloudellinen tilanne ovat antaneet aihetta pohtia myös yrityksien sidosryhmien informaatiotarpeita. Tutkimuksella pyritään lisäämään ymmärrystä tilintarkastajan tilintarkastuskertomuksessa toiminnan jatkuvuudesta annettujen lausuntojen konkurssiennustustarkkuudesta ja siitä, voidaanko näitä lausuntoja pitää indikaattorina yrityksen konkurssiriskistä. Tutkimuksen teoreettinen tausta pohjautuu sidosryhmäteorian ja tilintarkastuksen odotuskuilun oletuksille, eli yritysten tulisi sidosryhmäteorian mukaisesti huomioida eri sidosryhmien informaatiotarpeet raportoinnissaan ja tilintarkastukseen kohdistuvien odotusten ja sitä vastaavan todellisuuden välillä olevaan odotuskuiluun. Lisäksi viitekehys pitää sisällään tilintarkastuksen tavoitteen ja -lähtökohdan, kohteen sekä raportoinnin määrittelyn ja erityisesti toiminnan jatkuvuuden arviointia ja raportointia ohjaavia säädöksiä ja määräyksiä.

Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisenä tutkimuksena, jossa hyödynnettiin laadullista dokumenttianalyysia ja kollektiivista tapaustutkimusta. Empiirinen aineisto muodostettiin kolmenkymmenen vuonna 2024 konkurssiin asetetun yhtiön konkurssia edeltäneen tilikauden tilinpäätöksistä ja tilintarkastuskertomuksista. Aineisto kvantifioitiin ja ne kategorisoitiin kolmeen luokkaan toiminnan jatkuvuudesta annetun lausunnon mukaisesti. Lisäksi konkurssiyrityksille laskettiin Prihtin Z-luku, jonka avulla pyrittiin havainnollistamaan, olisiko konkurssiriski ollut tilinpäätöksen lukujen perusteella tilintarkastajan havaittavissa tilinpäätöshetkellä.

Tutkimuksen johtopäätöksenä todettiin, että tilintarkastajan lausunto toiminnan jatkuvuudesta tilintarkastuskertomuksessa antaa hyödyllistä, mutta rajallista informaatiota yrityksen taloudellisesta tilasta ja toiminnan jatkuvuudesta eikä sitä tulisi käyttää ainoana dokumenttina muodostettaessa käsitystä yrityksestä. Kokonaisuudessaan tutkimus osoittaa, että noin kolmessa neljästä tapauksesta lausunto oli linjassa yrityksen tilinpäätöksen lukuihin perustuvan Z-luvun kanssa. Otoksen konkurssiyritysten osalta toiminnan jatkuvuuden arviointi ja raportointi ei myöskään ollut yhdenmukaista, sillä otos sisälsi yrityksiä, joiden lausuntoa oli mukautettu jatkuvuuden osalta, vaikkei sitä tilinpäätöksen luvuista olisi ollut havaittavissa sekä yrityksiä, joiden lausuntoa ei ollut mukautettu, vaikka tilinpäätöksen tunnuslukujen perusteella konkurssiriski olisi ollut tilintarkastajan havaittavissa. Lausunnon mukauttamisen perusteena olevat syyt olivat yhteneväiset aiemmin tutkimuskirjallisuudessa tunnistettujen syiden kanssa, joita olivat heikko kannattavuus, negatiivinen oma pääoma, heikko maksuvalmius tai rahoituksen takaisinmaksuun ja uudelleenjärjestelyyn liittyvät ongelmat.

Tutkielma vastasi tutkimuskysymykseen siitä, voidaanko tilintarkastajan lausuntoa toiminnan jatkuvuudesta käyttää konkurssiriskin indikaattorina. Lausuntoa voidaan käyttää kohtuullisella varmuudella konkurssiriskin indikaattorina, joka on linjassa tilintarkastuksen tavoitteen, eli kohtuullisen varmuuden saavuttamisen kanssa. On tärkeää, että tilintarkastuksen rooli ja sen rajoitteet ymmärretään realistisesti, ja että taloudellisen päätöksenteon tueksi ja käsityksen luomiseksi tulisi hyödyntää myös muita tiedonlähteitä.