Tanssikavereita, huolia ja sateenkaarevia kysymyksiä : Vagabondi ry:n puhelinpäivystys vuosina 1975–1988

Abstract

Pro gradu -tutkielma käsittelee Vagabondi ry:n puhelinpäivystystä vuosina 1975–1988. Vagabondi ry on Tampereella vuonna 1973 perustettu yhdistys, joka tarjosi toimintaa ja palveluja etenkin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville henkilöille. Tutkimuksessa käsitellään puhelinpäivystyksen toimintaa, sen päivystäjiä ja sinne tulleita soittoja. Tutkimuskysymykseni on: Millaista Vagabondi ry:n puhelinpäivystystoiminta oli vuosina 1975–1988? Tutkimuksen metodeina on käytetty kokemuksen historian ja muistitietotutkimuksen menetelmiä. Puheluiden sisältöjä on analysoitu hyödyntäen heteronormatiivisuuden, sisäistetyn homofobian ja vähemmistöstressin teoreettisia käsitteitä.

Tutkimuksen aineistoina ovat toimineet Vagabondi ry:n arkistoaineisto, puhelinpäivystäjänä ja sosiaalityöntekijänä toimineen Seija Välimäki-Adien haastattelu (2013) sekä muistelutilaisuudet Vagabondin toiminnasta: Tsemppiä ja toveruutta (2023) ja Vertaistyötä ja vaiettuja tarinoita (2024). Tutkimuksessa Vagabondi ry:n arkistoaineistosta käytettiin puhelinpäivystyspöytäkirjoja vuosilta 1975–1988 sekä Puhelinpäivystäjän koulutus- kansiossa ja Historiaa-kansiossa säilyneitä asiakirjoja. Välimäki-Adie esiintyi muistelutilaisuudessa Vertaistyötä ja vaiettuja tarinoita. Molemmissa muistelutilaisuuksissa esiintyi puhelinpäivystäjänä toiminut Pekka Tolvanen, jonka muistitietoa on hyödynnetty Välimäki-Adien tavoin. Tutkimuksessa on käytetty rinnakkain muistitietoa, puhelinpäivystyspöytäkirjoja ja Vagabondi ry:n asiakirjoja.

Vagabondi ry pyrki tarjoamaan keskustelumahdollisuuksia puhelinpäivystyksessä sitä kaipaaville. Puhelinpäivystys oli yhdistyksen tekemän sosiaalityön yksi varhainen muoto. Keskusteluavun lisäksi se toimi kanavana välittää tietoa esimerkiksi tansseista. Puhelinpäivystys toimi vapaaehtoistyön voimin ja päivystäjät pyrkivät itse kerryttämään tietoa erilaisista asioista, joista soittajat voivat kysyä. Toiminta muuttui järjestelmällisemmäksi 1980-luvun alussa, kun alettiin tekemään muiden kaupunkien kanssa yhteistyötä erityisesti päivystäjien koulutusten osalta. Soitoista kirjoitettiin muistiinpanoja, joihin kirjattiin usein lyhyt kuvaus puhelusta sekä sen ajankohdasta.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyi 1970- ja 1980-luvuilla paljon stigmaa, jonka takia monet piilottivat suuntautumisensa läheisiltään. Soittajilla oli erilaisia haasteita elämässään, joista he kertoivat puhelinpäivystäjille. Pelko paljastumisesta oli osalla soittajista hyvin vahva ja se haittasi elämää. Päivystäjät kannustivat soittajia Vagabondi ry:n tansseihin, joissa pystyi tapaamaan muita samassa tilanteessa olevia. Tutkimuksessa käsiteltiin soittajien haasteita ja kysymyksiä erityisesti seksuaalisuudesta, sukupuolesta, yksinäisyydestä, lähisuhteista, uskonnosta ja aidsista. Heteronormatiivisuuden, sisäistetyn homofobian ja vähemmistöstressin yhdistäminen tarjoaa kattavan näkökulman soittajien haasteiden ja kokemusten tarkasteluun.