Varhaislapsuuden suolistomikrobiston yhteydet leikki-ikäisen lapsen ADHD-piirteisiin
Helsiaho, Henna; Karppinen, Venla (2025)
2025
Psykologian maisteriohjelma - Master's Programme in Psychology
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-07-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202507097614
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202507097614
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, ovatko yksivuotiaan lapsen suolistomikrobiston monimuotoisuus ja koostumus yhteydessä vanhempien arvioimiin lapsen ADHD-piirteisiin 4–6 vuoden iässä, ja ovatko nämä yhteydet erilaisia tyttöjen ja poikien välillä. Suolistomikrobiston tiedetään vaikuttavan laajasti ihmisen hyvinvointiin, ja sen vuorovaikutuksesta keskushermoston kanssa saadaan jatkuvasti lisää tietoa tutkimusmenetelmien kehittyessä. Diagnosoidun ADHD:n ja suolistomikrobiston välillä on aiemmissa tutkimuksissa havaittu yhteyksiä, mutta diagnosoimattomien ADHD-piirteiden yhteyttä suolistomikrobistoon on tutkittu vain vähän. Sukupuolten välistä eroa näissä yhteyksissä ei ole tutkittu aiemmin. Suolistomikrobiston ja ADHD-piirteiden yhteyksien tutkiminen on tärkeää, sillä ADHD-piirteiden taustatekijöiden parempi tunnistaminen mahdollistaa paremman, oikea-aikaisen tuen tarjoamisen sitä tarvitseville. ADHD-piirteillä voi olla lievinäkin merkittäviä vaikutuksia ihmisten elämään.
Tutkimusaineistomme on osa HELMi-kohorttia, joka koostuu vuosina 2016–2018 pääkaupunkiseudulla syntyneistä lapsista. Tämän tutkimuksen aineisto koostui 278 lapsesta ja heidän vanhemmistaan. Lapsen suolistomikrobiston monimuotoisuutta ja koostumusta arvioitiin 12 kuukauden iässä kerätystä ulostenäytteestä. ADHD-piirteitä arvioitiin Conners-10-kyselyllä, jonka vanhemmat täyttivät lapsen ollessa 4–6-vuotias. Tarkastelimme kyselyn kokonaispistemäärää sekä kyselyn pohjalta muodostettujen alapiirteiden, levottomuuden ja impulsiivisuuden sekä tunteiden epävakaisuuden pistemääriä. Suolistomikrobiston monimuotoisuutta kuvaavan alfadiversiteetin (Shannon-indeksi) yhteyttä ADHD-piirteisiin sekä näiden yhteyksien eroja sukupuolten välillä tarkastelimme logistisella regressioanalyysilla. Suolistomikrobiston yhteyksiä ADHD-piirteisiin tutkimme PERMANOVA-analyysilla. Seuraavaksi tarkastelimme ADHD-piirteiden ja mikrobikoostumuksen välistä yhteyttä jakamalla mikrobinäytteet klustereihin bakteeriprofiilien perusteella. Mikrobiklusterien ja ADHD-piirteiden välisiä yhteyksiä sekä näiden yhteyksien eroja sukupuolten välillä tutkimme logistisella regressioanalyysilla. Lopuksi tutkimme yksittäisten bakteerisukujen yhteyksiä ADHD-piirteisiin MaAsLin2-menetelmällä ensin koko otoksessa ja sitten erikseen tytöillä ja pojilla.
Tässä tutkimuksessa vauvaiän suolistomikrobiston koostumus oli yhteydessä vanhemman arvioimaan tunteiden epävakaisuuteen leikki-iässä. Verrattuna Bifido/Faecali-klusteriin kuulumiseen Veillonella/Bifido-klusteriin kuuluminen ja lapsen sukupuoli olivat yhdessä yhteydessä tunteiden epävakaisuutta mittaavan alaskaalan pistemäärään, kun taustamuuttujien vaikutus kontrolloitiin. Pojilla Veillonella/Bifido-klusteriin kuuluminen oli yhteydessä korkeampiin pisteisiin tunteiden epävakaisuudessa, kun taas tytöillä vastaavaa yhteyttä ei havaittu. Tutkimuksessamme tuli ilmi lisäksi ADHD-piirteisiin mahdollisesti yhteydessä olevia bakteerisukuja. Sukupuolten välillä ilmeni joitain eroja yksittäisten bakteerisukujen määrässä eri ADHD-piirteissä. Yhteydet olivat kuitenkin heikkoja ja taustamuuttujien vaikutus merkittävä. Vauvan suolistomikrobiston monimuotoisuus ei ollut yhteydessä vanhemman arvioimiin ADHD-piirteisiin.
Tutkimustulostemme perustella vauvaiän suolistomikrobiston monimuotoisuudella ei vaikuta olevan keskeistä roolia ADHD-piirteiden esiintyvyyteen leikki-iässä. Sen sijaan suolistomikrobiston koostumus vaikuttaa olevan yhteydessä lapsen vanhempien arvioimiin ADHD-piirteisiin, erityisesti tunteiden epävakaisuuteen. Mikrobiston koostumuksen yhteyksissä ADHD-piirteisiin näyttäisi lisäksi olevan eroja sukupuolten välillä. Lisätutkimusta tarvitaan erityisesti suolistomikrobiston yhteyksistä erilaisiin ADHD-piirteisiin sukupuolten väliset erot huomioon ottaen.
Tutkimusaineistomme on osa HELMi-kohorttia, joka koostuu vuosina 2016–2018 pääkaupunkiseudulla syntyneistä lapsista. Tämän tutkimuksen aineisto koostui 278 lapsesta ja heidän vanhemmistaan. Lapsen suolistomikrobiston monimuotoisuutta ja koostumusta arvioitiin 12 kuukauden iässä kerätystä ulostenäytteestä. ADHD-piirteitä arvioitiin Conners-10-kyselyllä, jonka vanhemmat täyttivät lapsen ollessa 4–6-vuotias. Tarkastelimme kyselyn kokonaispistemäärää sekä kyselyn pohjalta muodostettujen alapiirteiden, levottomuuden ja impulsiivisuuden sekä tunteiden epävakaisuuden pistemääriä. Suolistomikrobiston monimuotoisuutta kuvaavan alfadiversiteetin (Shannon-indeksi) yhteyttä ADHD-piirteisiin sekä näiden yhteyksien eroja sukupuolten välillä tarkastelimme logistisella regressioanalyysilla. Suolistomikrobiston yhteyksiä ADHD-piirteisiin tutkimme PERMANOVA-analyysilla. Seuraavaksi tarkastelimme ADHD-piirteiden ja mikrobikoostumuksen välistä yhteyttä jakamalla mikrobinäytteet klustereihin bakteeriprofiilien perusteella. Mikrobiklusterien ja ADHD-piirteiden välisiä yhteyksiä sekä näiden yhteyksien eroja sukupuolten välillä tutkimme logistisella regressioanalyysilla. Lopuksi tutkimme yksittäisten bakteerisukujen yhteyksiä ADHD-piirteisiin MaAsLin2-menetelmällä ensin koko otoksessa ja sitten erikseen tytöillä ja pojilla.
Tässä tutkimuksessa vauvaiän suolistomikrobiston koostumus oli yhteydessä vanhemman arvioimaan tunteiden epävakaisuuteen leikki-iässä. Verrattuna Bifido/Faecali-klusteriin kuulumiseen Veillonella/Bifido-klusteriin kuuluminen ja lapsen sukupuoli olivat yhdessä yhteydessä tunteiden epävakaisuutta mittaavan alaskaalan pistemäärään, kun taustamuuttujien vaikutus kontrolloitiin. Pojilla Veillonella/Bifido-klusteriin kuuluminen oli yhteydessä korkeampiin pisteisiin tunteiden epävakaisuudessa, kun taas tytöillä vastaavaa yhteyttä ei havaittu. Tutkimuksessamme tuli ilmi lisäksi ADHD-piirteisiin mahdollisesti yhteydessä olevia bakteerisukuja. Sukupuolten välillä ilmeni joitain eroja yksittäisten bakteerisukujen määrässä eri ADHD-piirteissä. Yhteydet olivat kuitenkin heikkoja ja taustamuuttujien vaikutus merkittävä. Vauvan suolistomikrobiston monimuotoisuus ei ollut yhteydessä vanhemman arvioimiin ADHD-piirteisiin.
Tutkimustulostemme perustella vauvaiän suolistomikrobiston monimuotoisuudella ei vaikuta olevan keskeistä roolia ADHD-piirteiden esiintyvyyteen leikki-iässä. Sen sijaan suolistomikrobiston koostumus vaikuttaa olevan yhteydessä lapsen vanhempien arvioimiin ADHD-piirteisiin, erityisesti tunteiden epävakaisuuteen. Mikrobiston koostumuksen yhteyksissä ADHD-piirteisiin näyttäisi lisäksi olevan eroja sukupuolten välillä. Lisätutkimusta tarvitaan erityisesti suolistomikrobiston yhteyksistä erilaisiin ADHD-piirteisiin sukupuolten väliset erot huomioon ottaen.