Univaikeuksien ja univajeen yhteys työssä tapahtuviin kognitiivisiin virheisiin päiväkotityöntekijöillä

Abstract

Työntekijöiden kokemat univaikeudet ovat viime vuosikymmeninä nousseet keskeiseksi puheenaiheeksi organisaatiopsykologian alalla. Yhä useampi työntekijä kärsii jollain tavalla häiriintyneestä unesta ja tämän on useissa tutkimuksissa osoitettu olevan yhteydessä työkykyyn. Univaikeudet voivat vaikuttaa työkykyyn esimerkiksi lisäämällä pieniä tiedonkäsittelyn häiriöitä eli kognitiivisia virheitä.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä yksittäiset univaikeudet tai univaje ovat yhteydessä työssä tapahtuviin kognitiivisiin virheisiin päiväkotityöntekijöillä. Lisäksi tutkittiin moderoiko ikä univaikeuksien, univajeen ja työssä tapahtuvien kognitiivisten virheiden välistä yhteyttä. Tutkimuksen aineisto on osa Työterveyslaitoksen Dagis Work -tutkimusta, jossa pyrittiin vähentämään päiväkotityöntekijöiden kokonaisvaltaista stressiä etävalmennusta hyödyntävän intervention avulla. Tässä tutkimuksessa käytetty aineisto kerättiin ennen interventiota täytetystä terveyskyselystä. Aineistoon valikoitui mukaan 253 päiväkotityöntekijää. Työntekijöiden univaikeuksia mitattiin Jenkins Sleep Scale (JSS) -kyselyllä, univajetta tarvittavan unen määrän ja raportoidun todellisen unen määrän erotuksella ja työssä tapahtuvia kognitiivisia virheitä Workplace Cognitive Failure Scale (WCFS) -kyselyllä.

Analyysin ensimmäisessä vaiheessa univaikeuksien, univajeen ja kognitiivisten virheiden välistä yhteyttä tarkasteltiin korrelaatiokertoimilla ja lineaarisella regressiolla. Toisessa vaiheessa iän moderaatiovaikutusta tutkittiin lineaarisen regression avulla. Kontrollimuuttujina tutkimuksessa toimivat ikä, koulutus ja kotona asuvat lapset.

Lineaarisen regression malleissa univaikeuksista ja univajeesta työssä tapahtuviin kognitiivisiin virheisiin olivat yhteydessä vaikeus pysyä unessa, väsyneenä herääminen, sekä univaje. Kun kontrollimuuttujat otettiin huomioon, myös yöllinen heräily oli tilastollisesti merkittävä. Nukahtamisvaikeuden ja työssä tapahtuvien kognitiivisten virheiden väliltä ei löytynyt yhteyttä riippumatta siitä, otettiinko kontrollimuuttujat huomioon vai ei. Vahvin yhteys työssä tapahtuviin kognitiivisiin virheisiin oli väsyneenä heräämisellä. Ikä ei vaikuttanut univaikeuksien, univajeen ja työssä tapahtuvien kognitiivisten virheiden väliseen yhteyteen kontrollimuuttujista riippumatta, mikä viittaa siihen, että kognitiivisten virheiden ja univaikeuksien sekä univajeen välinen yhteys on samanlainen työntekijän iästä riippumatta. Tutkimuksen tulokset syventävät ymmärrystä univaikeuksien ja kognitiivisten virheiden välisestä yhteydestä ja tietoa voidaan hyödyntää jatkotutkimuksissa sekä esimerkiksi kehitettäessä kognitiivisia virheitä vähentäviä käytäntöjä työpaikoille.