Työntekijöiden suhtautuminen kielimallipohjaisten työkalujen hyödyntämiseen

Abstract

Kielimallipohjaiset työkalut ovat tekoälyn sovelluksia, jotka muodostavat vastauksia luonnollisella kielellä esitettyihin kysymyksiin. Niiden yleistyminen muuttaa työelämää monilla toimialoilla, joista IT-ala on yksi esimerkki. Kielimallipohjaisten työkalujen sanotaan esimerkiksi parantavan työn tehokkuutta, mikä on yksi syy niiden valtavalle suosiolle. Toisaalta niihin liittyy myös riskejä esimerkiksi tietosuojaan ja eettisyyteen liittyen.

Uusia teknologioita otetaan organisaatioissa käyttöön usein tehokkuuden parantumisen toivossa, mikä on lisännyt myös kielimallipohjaisten työkalujen suosiota. Muutos vaatii työntekijöiden sitoutumista, ja työntekijöiden suhtautuminen onkin keskeisessä roolissa uuden teknologian käyttöönotossa. Erityisesti negatiivinen suhtautuminen ja vastustus nimetään usein syiksi sille, että uutta teknologiaa ei oteta käyttöön organisaatioissa. Kielimallipohjaisten työkalujen on tunnistettu aiheuttavan käyttäjissä positiivista suhtautumista niistä saatujen hyötyjen ansiosta, mutta niihin saatetaan suhtautua myös varauksella. Ne ovat uusi ja nopeasti yleistyvä teknologia, joten käyttäjien suhtautumisen ymmärtäminen niitä kohtaan on todella merkittävä ja ajankohtainen tutkimusaihe.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää, miten IT-alan yrityksen työntekijät suhtautuvat kielimallipohjaisten työkalujen hyödyntämiseen. Syvällisemmän ymmärryksen saavuttamiseksi tutkimuksessa selvitettiin myös tekijöitä, jotka vaikuttavat työntekijöiden suhtautumiseen. Kyseisten tekijöiden tarkasteluun hyödynnettiin kahta teoriaa, jotka ovat yleisesti käytössä käyttäjien suhtautumiseen liittyvissä tutkimuksissa. Nämä teoriat ovat odotusten toteutumisen malli ja innovaation vastustuksen teoria. Tämän teoreettisen viitekehyksen avulla saavutettiin kattava ja syvällinen ymmärrys työntekijöiden suhtautumisesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuksen avulla pyrittiin tunnistamaan merkittävimpiä kielimallipohjaisten työkalujen omaksumisen esteitä, ja lopulta myös organisaatiokulttuurin vaikutusmahdollisuuksia näiden negatiivisten asenteiden helpottamiseksi. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, ja empiirinen osuus toteutettiin haastattelemalla yhteistyöyrityksen työntekijöitä.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että koettu hyöty työkalujen käytöstä vahvistaa positiivista suhtautumista kielimallipohjaisia työkaluja kohtaan. Vaikka osa haastateltavista suhtautui aluksi epäilevästi työkalujen tuottamaan arvoon, asenteet muuttuivat usein myönteisemmiksi käyttökokemuksen myötä. Toisaalta havaittiin myös useita kielteisiä tekijöitä, jotka estivät työkalujen hyödyntämistä työnteon tukena. Näitä olivat muun muassa vaikeus tunnistaa työkaluille sopivia käyttökohteita, haasteet niiden tehokkaassa käytössä, luottamuspula tuotettuihin ratkaisuihin sekä tietosuojariskit. Lisäksi tutkimuksessa tunnistettiin organisaation viestinnän, koulutuksen ja selkeiden linjausten rooli kielteisten asenteiden vähentämisessä ja käyttäjälähtöisen käyttöönoton tukemisessa.