Havaitun työsyrjinnän yhteys koettuun työn imuun: Syrjinnän lajit ja moniperusteinen syrjintä

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin itseä tai toisia kohtaan havaitun työsyrjinnän yhteyttä työntekijöiden kokemaan työn imuun. Työsyrjintä on, sen laittomuudesta huolimatta, edelleen työkontekstissa ilmenevää avoimesti tai peitellysti toteutettua epätasa-arvoista kohtelua esimerkiksi rekrytoinnissa, työtehtävissä tai uralla etenemisessä. Työsyrjintää esiintyy useilla eri perusteilla (esim. ikä, sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen), minkä mukaan se jaetaan eri syrjinnän lajeihin. Työsyrjintä on yhteydessä moniin negatiivisiin työhyvinvoinnin kuvaajiin ja organisaatiotason haasteisiin, mutta vähemmän tiedetään sen yhteyksistä työhyvinvoinnin positiivisiin kuvaajiin, kuten työn imuun. Työn imu on optimaalisena pidetty työhyvinvoinnin tila, joka ilmenee työhön liittyvänä tarmokkuutena, uppoutumisena ja omistautumisena ja on yhteydessä niin työntekijöiden kuin organisaatioiden hyvinvointiin ja menestykseen. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, ovatko kahdeksan työsyrjinnän lajia (ikään, sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen, työsuhteen määräaikaisuuteen, työsuhteen osa-aikaisuuteen, ulkomaalaistaustaan tai ihonväriin, terveydentilaan ja muuhun perustuva syrjintä) yhteydessä työn imuun. Tarkemmin tarkasteltiin, minkä syrjinnän lajin ja työn imun yhteys olisi voimakkain. Lisäksi kartoitettiin sitä, miten moniperusteinen syrjintä, eli syrjintä usealla eri perusteella, on yhteydessä työn imuun.

Tutkimuksen aineistona käytettiin Työ- ja elinkeinoministeriön tuottamaa vuoden 2023 Työolobarometrin kyselyaineistoa. Aineisto kerättiin ositetulla satunnaisotannalla väestön keskusrekisteriin pohjautuvasta Tilastokeskuksen väestötietokannasta verkko- ja puhelinkyselyillä. Aineistosta käytettiin taustatietojen lisäksi tutkija- ja sidosryhmäyhteistyössä päätettyjen syrjinnän kysymysten sekä työn imun mittarin (Utrecht Work Engagement Scale, UWES) lyhennetyn version tuloksia. Lopullinen otos koostui 1967:stä 18–64-vuotiaasta palkansaajasta ja oli keskeisten taustatietojen osalta edustava kuvaamaan suomalaista työväestöä.

Tulosten mukaan havaittu työsyrjintä oli seitsemän syrjinnän lajin (ikään, sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen, työsuhteen määräaikaisuuteen, työsuhteen osa-aikaisuuteen, terveydentilaan ja muuhun perustuva syrjintä) osalta yhteydessä matalampaan työn imuun. Ulkomaalaistaustaan tai ihonväriin perustuvan syrjinnän ja työn imun välillä ei löydetty yhteyttä. Seksuaaliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä oli voimakkaimmin negatiivisesti yhteydessä työn imuun. Moniperusteinen syrjintä oli yhteydessä matalampaan työn imuun niin, että mitä useammalla perusteella syrjintää oli havaittu, sitä heikompana ilmeni koettu työn imu. Tutkimus tarjosi uutta tietoa työsyrjinnän ja työn imun välisestä yhteydestä, ja erityisesti syrjinnän eri muotojen ja moniperusteisen syrjinnän merkityksestä tässä yhteydessä. Lisäksi tutkimukseensisällytettiin laajasti erilaiset syrjinnän havainnot syrjinnän kohteiden, kontekstin ja toteutumistapojen osalta. Jatkossa olisi hyödyllistä toteuttaa toistotutkimus useiden tässä tutkimuksessa ilmenneiden tulosten varmentamiseksi sekä selvittää eri syrjinnän lajien ja työn imun yhteyksiin vaikuttavia tekijöitä.