Personal Independence and Freedom in Caryl Phillips’s A State of Independence

Abstract

Tämä tutkielma tarkastelee henkilökohtaisen itsenäisyyden ja vapauden käsitteitä Caryl Phillipsin romaanissa A State of Independence (1986). Romaanin päähenkilö Bertram Francis palaa pienelle Karibian kotisaarelleen kahdenkymmenen Englannissa vietetyn vuoden jälkeen. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on jälkikoloniaalinen tutkimus: erityisesti Homi K. Bhabhan käsitteet jäljittely (mimicry) ja kolmas tila (Third Space) sekä Frantz Fanonin näkemykset dekolonisaatiosta ja tärkeydestä vapautua kolonialismin psykologisista vaikutuksista.

Tutkimus analysoi Bertramin ristiriitaista identiteettiä suhteessa hänen kokemuksiinsa ja tuntemuksiinsa omasta henkilökohtaisesta itsenäisyydestään ja vapaudestaan paluumuuttajana. Bertram esitetään aluksi kolonialistisena jäljittelijänä (mimic man), jonka asema saaren yhteisössä on marginaalinen ja epävarma — ulkopuolinen. Hänen pyrkimyksensä ymmärtää kotisaarensa uutta sosiaalista ja kulttuurista maisemaa, johon Yhdysvaltojen uuskolonialistinen läsnäolo vaikuttaa vahvasti, vaikeutuu hänen sisäistämänsä kolonialistisen ajattelun ja paikallisesta todellisuudesta vieraantumisen vuoksi.

Tutkielmassa argumentoidaan, että ymmärtämällä oman roolinsa kolonialistisena jäljittelijänä ja irtautumalla siitä, Bertramin on mahdollista siirtyä yhteisön reunamalta kohti Bhabhan teoretisoimaa kolmatta tilaa, jossa hän voi löytää juurtuneemman identiteetin. Lopuksi analyysissa esitetään moniulotteinen jatkumo (henkilökohtaisen) itsenäisyyden ja vapauden käsitteille, jota luonnehtivat vastavuoroisuus, keskinäinen riippuvuus ja muuntuvuus. Tämä jatkumo esitellään kestävämpänä lähestymistapana itsenäisyyden ja vapauden käsitteille kuin näennäiseen eristäytymiseen perustuvat määritelmät.

This thesis explores the notions of personal independence and freedom in Caryl Phillips’s novel A State of Independence (1986). The protagonist, Bertram Francis, returns to his small Caribbean homeland after two decades in England, as the island is about to become officially independent.

The theoretical framework in the study is postcolonial theory; particularly Homi K. Bhabha’s concepts of mimicry and the Third Space, and Frantz Fanon’s insights into decolonisation and psychic liberation of the colonised are employed.

The study analyses Bertram’s conflicted identity in connection to his experiences, and his sense of individual freedom and independence as a returning migrant. Bertram is initially portrayed as a colonial mimic man. As a mimic man, Bertram’s position in his home island is marginal and precarious, he is an outsider. His attempt to understand the new social and cultural landscape of the island, largely influenced by the neocolonial presence of the United States, is complicated by his internalised colonial mindset, and his incomprehension of and detachment from local realities. However, the thesis argues for the possibility of Bertram’s transformation with the help of emotional and psychological decolonisation, which allows him to move from a state of colonial mimicry toward a more grounded and mature identity located in Bhabha’s Third Space. In conclusion, the analysis proposes a non-dichotomous continuum for the notions of (personal) independence and freedom, characterised by interdependence and fluidity, as a more sustainable framework than illusory isolation of independence and freedom both in personal and national contexts in the postcolonial Caribbean.