Psykologinen turvallisuus monipaikkaisen työn vuorovaikutustilanteissa

Abstract

Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella psykologisen turvallisuuden ilmenemistä monipaikkaisen työn vuorovaikutustilanteissa. Tavoitteena oli saada tietoa siitä, mitkä tekijät tukevat tai haastavat psykologista turvallisuutta, kun vuorovaikutustilanteet tapahtuvat lähi- ja etätyössä sekä hybridisti.

Tutkimuksen aineistona käytettiin Tampereen yliopiston Professional Growth and Learning -tutkimusryhmän (PGL) HYBRIDI-hankkeen teemahaastatteluaineistoa. HYBRIDI-hankkeen haastatteluaineisto kerättiin vuoden 2022 aikana ja siihen osallistui 35 asiantuntijaa yhdestä suomalaisesta teknologia-alan yrityksestä. Aineisto analysoitiin temaattisella analyysilla teoria- ja aineistolähtöisesti. Pääteemoiksi muodostuivat Clarkin (2020) psykologisen turvallisuuden neljä tasoa ja vuorovaikutustilanteiden kohtaamisen tapa. Yläteemat koostuivat psykologiseen turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä ja alateemat sitä tukevista sekä haastavista tekijöistä.

Tulosten mukaan kuulumisen turvallisuuden tasolla erityisesti epäformaali vuorovaikutus ja kohtaaminen nousi merkittävästi esille psykologista turvallisuutta tukevana tekijänä lähityössä. Vastaavasti sen puuttuminen etätyössä haastoi kokemusta kuulumisen turvallisuudesta. Oppimisen turvallisuuden tasolla avun pyytämisen koettiin olevan helpompaa ja vaivattomampaa lähityössä kuin etätyössä, jossa siihen oli suurempi kynnys. Toinen merkittävä tekijä oppimisen turvallisuuden kannalta oli lähityössä tapahtuva sosiaalinen oppiminen. Osaamisen turvallisuuden tasolla vuorovaikutustilanteeseen liittyvän tasapuolisuuden ja autonomian kannalta kaikista haastavimmaksi kohtaamisen tavaksi koettiin hybriditilanne. Tämän myötä vuorovaikutukselle syntyi kaksi eri tilaa, mikä lisäsi ulkopuolisuuden tunnetta sekä vaikeutti vuorovaikutustilanteeseen osallistumista. Tärkeäksi tukevaksi tekijäksi koettiin hybriditilanteen fasilitointi. Haastamisen turvallisuuden tasolla voimakkaiden mielipiteiden ja erimielisyyksien esille tuomista etätyössä tuki kollegoiden yhteinen historia ja luottamus. Tutkimuksesta ilmeni, että lähityössä helposti hiljensi itseään ja myötäili muita, kun taas etänä oli helpompi vetää rajoja, mikä oli ainoa psykologista turvallisuutta haastava tekijä lähityössä.

Tutkimuksen tuloksia tuki teoreettinen viitekehys ja aiemmat tutkimukset. Tutkimuksen avulla organisaatiot voivat saada tietoa siitä, miten psykologista turvallisuutta voidaan edistää monipaikkaisen työn vuorovaikutustilanteissa – erityisesti etätyössä ja hybriditilanteissa.

The purpose of this qualitative study was to examine how psychological safety manifests in interaction situations within multi-locational work. The aim was to gain insight into the factors that either support or challenge psychological safety when interaction occurs in on-site work, remote or hybrid work settings.

The research data was drawn from the thematic interviews conducted within the HYBRIDI-project of the Professional Growth and Learning (PGL) research group at Tampere University. The interviews were conducted in 2022 and involved 35 experts from a Finnish technology company. The data was analyzed using thematic analysis, employing both theory-driven and data-driven approaches. The main themes were based on Clark’s (2020) four stages of psychological safety and the mode of interaction. The overarching categories consisted of factors influencing psychological safety, with subthemes capturing both supportive and challenging elements.

According to the findings, at the stage of inclusion safety, informal interaction and face-to-face encounters were perceived as significant enablers of psychological safety in on-site work. In contrast, the absence of these elements in remote work was seen as a challenge to the experience of inclusion. At the stage of learner safety, asking for help was perceived as easier and more natural in face-to-face contexts, whereas remote settings posed a higher threshold for such behavior. Another key aspect supporting learner safety was social learning that occurred more organically in face-to-face situations. At the stage of contributor safety, hybrid meetings were considered the most challenging mode of interaction, especially in terms of fairness and autonomy. Hybrid situations created two distinct interaction spaces, which increased feelings of exclusion and hindered active participation. Facilitated hybrid interaction was identified as a critical supporting factor. At the stage of challenger safety, the presence of shared history and mutual trust among colleagues was found to support the expression of strong opinions and disagreement in remote work. The findings also revealed that, in on-site work, individuals were more likely to self-censor and conform, whereas remote settings enabled clearer boundary-setting – this being the only factor that challenged psychological safety more in on-site contexts.

The findings were supported by the theoretical framework and previous research. This study offers organizations valuable insights into how psychological safety can be promoted in interaction situations in multi-locational work – particularly in remote and hybrid settings.