Eläkesäätiöt Suomen työeläkejärjestelmässä
Valkama, Santeri (2025)
Valkama, Santeri
2025
Kauppatieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-06-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202506237396
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202506237396
Tiivistelmä
Suomen työeläkejärjestelmä koskettaa lähes jokaista Suomen kansalaista, joten sen mahdollisimman tehokas toiminta vaikuttaa positiivisesti lähes jokaiseen suomalaiseen. Työeläkejärjestelmä on kuitenkin kohdannut viime aikoina merkittäviä haasteita varsinkin suomalaisten ikääntymisen ja samanaikaisen syntyvyyden laskun vuoksi. Eläkesäätiöt ovat valikoituneet tutkielman kohteeksi siksi, että eläkesäätiöille säädettiin vuonna 2021 uusi laki ja lisäksi niiden osuus koko työeläkejärjestelmästä on vähentynyt merkittävästi 2000-luvulla.
Tässä tutkielmassa tutkitaan taustatekijöitä Suomen työeläkejärjestelmässä lakisääteistä työeläkettä hoitavien eläkesäätiöiden määrän vähenemiseen. Tavoitteena on myös arvioida sitä, miten eläkesäätiöiden määrä mahdollisesti kehittyy jatkossa. Päätutkimuskysymyksinä toimivat seuraavat: 1. Mitkä asiat ovat olleet taustatekijöinä eläkesäätiöiden määrän vähentymisessä 2000-luvulla? ja 2. Miten eläkesäätiöiden määrä tulee mahdollisesti jatkossa kehittymään?
Tutkimuksen teoriaosuudessa kuvataan Suomen työeläkejärjestelmää ja sen roolia Suomen sosiaaliturvassa. Sen lisäksi teoriaosuudessa käsitellään suomalaisen eläkejärjestelmän erityispiirteitä. Teoriaosuuteen sisältyy myös eläkesäätiöiden historiaa ja roolia osana Suomen hajautettua työeläkejärjestelmää sekä juridista sääntelyä, joka on voinut vaikuttaa eläkesäätiöiden määrän kehittymiseen.
Tutkielman empiirisessä osuudessa hyödynnetään aineistoa, joka perustuu neljään puolistrukturoituun asiantuntijahaastatteluun. Empiirisessä osuudessa käydään läpi eläkesäätiöiden edustajien näkemyksiä eläkesäätiön eduista ja riskeistä työnantajalle sekä syitä, joita eläkesäätiöiden edustajat kokevat olleen taustalla eläkesäätiöiden määrän vähenemiseen. Eläkesäätiöiden edustajilta kysyttiin myös näkemyksiä uuden eläkesäätiölain vaikutuksista eläkesäätiöiden toimintaan sekä eläkesäätiöiden määrän kehittymiseen tulevaisuudessa. Haastattelut analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tutkimustulosten perusteella eläkesäätiöiden purkujen taustalla on todennäköisesti enemmänkin yhtiöiden liiketoiminnan strategiaan liittyvät syyt kuin eläkesäätiöiden taloudelliset ongelmat. Eläkesäätiöiden parissa työskentelevät näkivät silti myös nykyisen eläkesäätiöihin kohdistuvan sääntelyn vaikeuttavan eläkesäätiöiden toimintaa. Eläkesäätiöiden edustajilla oli myös melko negatiiviset näkemykset eläkesäätiöiden tulevaisuudesta, mikäli eläkesäätiöiden toimintaan ei tule merkittäviä sääntelyn muutoksia lähivuosina. Jos eläkesäätiöiden regulaatioon kuitenkin saadaan jonkinlaisia helpotuksia ja uusia säätiöitä perustettaisiin, voivat eläkesäätiöiden toimintaedellytykset ja suosio kuitenkin parantua merkittävästi.
Tässä tutkielmassa tutkitaan taustatekijöitä Suomen työeläkejärjestelmässä lakisääteistä työeläkettä hoitavien eläkesäätiöiden määrän vähenemiseen. Tavoitteena on myös arvioida sitä, miten eläkesäätiöiden määrä mahdollisesti kehittyy jatkossa. Päätutkimuskysymyksinä toimivat seuraavat: 1. Mitkä asiat ovat olleet taustatekijöinä eläkesäätiöiden määrän vähentymisessä 2000-luvulla? ja 2. Miten eläkesäätiöiden määrä tulee mahdollisesti jatkossa kehittymään?
Tutkimuksen teoriaosuudessa kuvataan Suomen työeläkejärjestelmää ja sen roolia Suomen sosiaaliturvassa. Sen lisäksi teoriaosuudessa käsitellään suomalaisen eläkejärjestelmän erityispiirteitä. Teoriaosuuteen sisältyy myös eläkesäätiöiden historiaa ja roolia osana Suomen hajautettua työeläkejärjestelmää sekä juridista sääntelyä, joka on voinut vaikuttaa eläkesäätiöiden määrän kehittymiseen.
Tutkielman empiirisessä osuudessa hyödynnetään aineistoa, joka perustuu neljään puolistrukturoituun asiantuntijahaastatteluun. Empiirisessä osuudessa käydään läpi eläkesäätiöiden edustajien näkemyksiä eläkesäätiön eduista ja riskeistä työnantajalle sekä syitä, joita eläkesäätiöiden edustajat kokevat olleen taustalla eläkesäätiöiden määrän vähenemiseen. Eläkesäätiöiden edustajilta kysyttiin myös näkemyksiä uuden eläkesäätiölain vaikutuksista eläkesäätiöiden toimintaan sekä eläkesäätiöiden määrän kehittymiseen tulevaisuudessa. Haastattelut analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tutkimustulosten perusteella eläkesäätiöiden purkujen taustalla on todennäköisesti enemmänkin yhtiöiden liiketoiminnan strategiaan liittyvät syyt kuin eläkesäätiöiden taloudelliset ongelmat. Eläkesäätiöiden parissa työskentelevät näkivät silti myös nykyisen eläkesäätiöihin kohdistuvan sääntelyn vaikeuttavan eläkesäätiöiden toimintaa. Eläkesäätiöiden edustajilla oli myös melko negatiiviset näkemykset eläkesäätiöiden tulevaisuudesta, mikäli eläkesäätiöiden toimintaan ei tule merkittäviä sääntelyn muutoksia lähivuosina. Jos eläkesäätiöiden regulaatioon kuitenkin saadaan jonkinlaisia helpotuksia ja uusia säätiöitä perustettaisiin, voivat eläkesäätiöiden toimintaedellytykset ja suosio kuitenkin parantua merkittävästi.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10747]
