Vesihuollon verkostotyömaan haittojen mittaaminen ja arviointi

Abstract

Vesihuollon verkostotyömaat aiheuttavat lähiympäristölle ja alueen käyttäjille monenlaista haittaa. Tyypillisiä haittoja ovat melu, pöly, tärinä sekä erilaiset häiriöt liikenteelle. Jotta työmaiden haittoja voidaan hallita, tulee haitat tunnistaa ja arvioida.

Työn tavoitteena oli selvittää, millaisia haittoja vesihuollon verkostotyömaat aiheuttavat työmaan vaikutusalueen käyttäjille ja lähiympäristölle sekä miten kyseisiä haittoja voidaan mitata ja arvioida. Työn tutkimusmenetelminä olivat kirjallisuusselvitys, työmaa-auditoinnit sekä haastattelututkimus. Niiden pohjalta luotiin vesihuoltolaitoksen käyttöön verkostotyömaiden haittojen arviointityökalu, jolla voidaan arvioida työmaan haittojen merkittävyyttä ja siten kohdistaa haittojen hallinnan resurssit merkittävimpiin haittoihin.

Tutkimuksen perusteella työmaiden liikenteelle aiheuttamien haittojen hallinnassa on eniten kehitettävää. Verkostotyömaat aiheuttavat liikenteelle muun muassa viivästyksiä ja kiertoreittejä. Liikenteelle haittoja aiheuttavat erityisesti työnaikaiset liikennejärjestelyt, jotka eivät ole aina vaatimusten tai ohjeiden mukaisia. Pahimmillaan puutteet liikennejärjestelyissä voivat johtaa vaaratilanteisiin. Liikennejärjestelyjen vaatimustenmukaisuutta voidaan seurata muun muassa TLJ-mittarilla, joka perustuu oikein- ja väärin-havaintojen tekemiseen liikennejärjestelyistä. Esteettömyyden osaamisessa on työmailla puutteita. Esteettömän kulun varmistaminen on tärkeää erityisesti esteettömyyden erikoistason alueilla, joille sijoittuvilla työmailla on suositeltavaa tehdä erillisiä esteettömyyskierroksia.

Melu, pöly ja tärinä ovat tutkimuksen perusteella yleisesti tunnistettuja ja hallittuja haittoja. Melua aiheutuu verkostotyömailla esimerkiksi pontituksesta ja tiivistyksestä ja sen haittoja hallitaan työajoilla. Pölyä aiheuttavat erityisesti pölyävien materiaalien, kuten kuivien maamassojen, käsittely. Sekä melua että pölyä voidaan mitata mittauslaitteilla, mutta niitä ei tyypillisesti käytetä verkostotyömailla. Tärinän yksi merkittävä aiheuttaja on louhintaan liittyvät räjäytykset. Tärinää hallitaan tärinäkatselmuksilla ja -mittauksilla. Muita haittoja ovat muun muassa vesihuoltopalveluiden häiriöt, kuten vesikatkot, painumahaitat viereisillä kiinteistöillä sekä viihtyvyyden heikentyminen, joka johtuu esimerkiksi melusta ja tärinästä. Tällaisia haittoja voidaan seurata saadun palautteen seurannalla, asukaskyselyillä tai yhdistetyllä MVR- ja haittamittarilla.

Haittojen arviointityökalussa arviointimenetelmänä on riskimatriisi, josta laadittiin tähän työhön ”haittamatriisi”. Riskimatriisi on riskien arviointimenetelmä, jolla arvioidaan riskin toteutumisen todennäköisyyttä ja seurausten vakavuutta. Haastattelujen mukaan se soveltuu myös haittojen arviointiin. Riskimatriisissa on tietyt perusoletukset, joita noudattaen haittamatriisi rakennettiin. Todennäköisyysasteikkona hyödynnettiin vesihuoltolaitoksen omaa asteikkoa yhtenäisen riskeihin suhtautumisen nimissä. Seurausten vakavuus -asteikkoja luotiin useita eri haittoihin sopivia kirjallisuuden ja haastattelujen perusteella sekä soveltuen vesihuoltolaitoksen muihin asteikkoihin. Koska riskimatriisi ei sovellu riskien tai haittojen tunnistamiseen, haittojen aiheita tunnistettiin malliksi työkaluun kirjallisuudesta, työmaa-auditoinneista sekä haastatteluista.

Kehitetty haittojen arviointityökalu selkeyttää ja yhtenäistää työmaan haittojen arviointia, johon ei ole olemassa selkeitä käytäntöjä. Työkalun testaamista ennen varsinaista käyttöönottoa suositellaan, jotta työkalua voidaan kehittää. Jokaiseen arviointiin tulisi osallistua useampia henkilöitä, jotta arvioinnin subjektiivisuutta ja arviointien hajontaa voidaan vähentää. Hankkeessa arvioidut haitat ja etenkin kirjatut toimenpiteet suositellaan siirrettävän myös urakka-asiakirjoihin, jotta haittojen hallintaan voidaan varata resursseja.

Water supply and sewer network construction causes various nuisances to the surrounding environment and users of the area. Typical nuisances include noise, dust, vibration, and traffic disruptions. To manage these impacts effectively, they must first be identified and assessed.

The aim of this study was to examine the types of nuisances that network construction sites cause to the surrounding environment and users of the area, and to explore how these impacts can be measured and assessed. The research methods included a literature review, site audits, and interviews. Based on these, an impact assessment tool was developed for water utilities. This tool helps to evaluate the significance of nuisances and thereby allocate mitigation resources to the most critical ones.

The study found that the greatest need for improvement lies in managing traffic-related disturbances. Network construction can cause traffic delays and detours. These impacts are closely linked to temporary traffic arrangements, which are not always compliant with requirements or guidelines. At worst, deficiencies in traffic arrangements can lead to dangerous situations. Traffic-related impacts can be monitored using different methods such as a certain measuring tool which is based on making correct and incorrect observations of traffic arrangements. Accessibility expertise on construction sites is limited. Ensuring accessible passage is especially important in designated areas of special level of accessibility where accessibility tours through the site are recommended.

Noise, dust, and vibration were found to be generally recognized and managed construction nuisances. Network construction generates noise, for example from sheet piling and compaction work, which is typically controlled by working hours. Dust arises particularly from handling dusty materials such as dry soil masses. Both noise and dust can be measured with appropriate instruments, although such measurements are not commonly used on network construction sites. One major source of vibration is blasting during rock excavation, which is managed with vibration inspections and monitoring. Other nuisances include, for example, interruptions to water services such as water outages, settlement damage to adjacent properties, and reduced living comfort due to noise and vibration, for example. These types of impacts can be monitored through feedback collection, resident surveys or combined safety and impact monitoring tools.

The developed impact assessment tool uses a risk matrix methodology, adapted into a “disturbance matrix” for this work. A risk matrix is used to assess the likelihood and severity of risks, and interview responses indicated it is also suitable for assessing construction nuisances. The matrix was built based on certain axioms. A probability scale specific to the water utility was used to ensure consistent risk interpretation. Several consequence severity scales were created for different types of nuisances, based on literature, interviews, and compatibility with other scales used by the utility. As the risk matrix is not intended for identifying risks or nuisances, the tool includes a pre-identified list of typical impact sources derived from literature, site audits, and interviews.

The developed tool helps to clarify and standardize the assessment of construction site nuisances, for which no clear procedures currently exist. It is recommended to test the tool before full implementation to support its further development. Each assessment should involve multiple participants to reduce subjectivity and the variation in evaluations. It is also recommended that all assessed impacts and especially the planned mitigation measures be transferred to the contract documents to ensure sufficient resources are allocated for impact management.