Tasa-arvotyöstä puolustustaisteluun: Kansainvälinen antigender-liike Suomen ulkoasiainhallinnon silmin

Abstract

Tasa-arvon saavuttaminen ja ihmisoikeuksien edistyminen ovat kohdanneet suurimman takapakin vuosikymmeniin, kun naisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia järjestelmällisesti vastustava kansainvälinen antigender-liike on jatkanut alati kiihtyvää nousuaan. Virallisesti 1990-luvulla uskonnollisista piireistä lähtenyt äärikonservatiivinen liikehdintä sai 2010-luvulla tuekseen erityisesti oikeistopopulistiset poliittiset toimijat, joiden avulla liike on kasvanut kansainvälisen politiikan voimatasapainoa ja diplomatian luonnetta muokkaavaksi ilmiöksi.

Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella antigender-liikettä ja sen vaikutuksia kansainvälisen politiikan kontekstissa. Tutkielma pohjautuu kahteen tutkimuskysymykseen: mistä antigender-liikkeessä on kysymys ja miten se vaikuttaa kansainväliseen politiikkaan. Tavoitteena on tarjota välineitä vaikeasti määriteltävän ilmiön ymmärtämiseen ensisijaisesti käytännön tasolta Suomen näkökulmasta. Pääasiallisena tutkimusaineistona toimii Suomen ulkoministeriön virkakunnan haastattelut, jotka on toteutettu puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Tutkielma antaa äänen antigender-liikettä todistaneille virkahenkilöille kooten yhteen heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään aiheesta, minkä ansiosta tutkimusaihetta voidaan tarkastella Suomen ulkopoliittisen linssin läpi. Metodologisen kehyksen tutkielmalle antaa menetelmänä grounded theory, jota hyödyntämällä aineistosta pyritään johtamaan oma teoria antigender-liikkeestä ja sen vaikutuksista.

Kaksiosainen analyysi keskittyy ensin antigender-liikkeen määrittämiseen, jolloin läpi käydään niin liikkeen toimijat, tavoitteet kuin keinotkin. Toinen osa puolestaan käsittelee liikkeen vaikutuksia sekä kansainvälisen politiikan että Suomen näkökulmasta. Tutkimusprosessin pohjalta antigender-liike näyttäytyy kansainvälisenä, verkostomaisena liittoumana, jossa yhdistyvät äärikonservatiiviset, oikeistopopulistiset ja uskonnolliset toimijat. Liikkeen keskeinen tavoite ja väline on sen itsensä kehittämän, niin kutsutun “gender-ideologian” vastustaminen, jota se hyödyntää poliittisen vallan tavoitteluun sekä muiden tavoitteidensa edistämiseen.

Tutkielman perusteella voidaan sanoa, että liikkeen vaikutukset ulottuvat syvälle kansainvälisen politiikan rakenteisiin vaikeuttaen monenvälistä sopimista, rapauttaen kansainvälistä ihmisoikeus- ja tasa-arvotyötä sekä haastaen totuttuja normeja ja diplomatian pelisääntöjä. Muuttunut tilanne pakottaa Suomen kaltaiset liberaalit demokratiat puolustuskannalle. Tämä näkyy konkreettisesti muun muassa ulkoministeriön virkahenkilöiden työn muuttumisena tasa-arvon edistämisestä nykyisten oikeuksien puolustamiseen. Tutkielma osoittaa, että kyseessä ei ole vain yksittäisten oikeuksien haastaminen ja kehityksen vastustaminen, vaan aktiivinen pyrkimys tasa-arvon heikentämiseen sekä laajempi uhka ihmisoikeuksille, demokratialle, kansainväliselle yhteistyölle ja liberaalille maailmanjärjestykselle.