Mahdollisuudet lisätä rautatiekuljetusten käyttöä Hangon satamassa

Abstract

Tämän kandidaatintyön tavoitteena oli selvittää, miten rautatiekuljetusten käyttöä voitaisiin lisätä Hangon satamassa. Rautatiekuljetusten kasvattaminen on tärkeää erityisesti ympäristönäkökulmasta, sillä ne ovat energia- ja päästötehokas kuljetusmuoto suurille tavaravirroille.

Työ toteutettiin yhdistämällä kirjallisuustutkimusta ja asiantuntijahaastatteluja. Kirjallisuus antoi kokonaiskuvan rautatiekuljetusten nykytilasta Suomessa sekä Hangon sataman merkityksestä logistiikkakeskuksena. Haastatteluissa kuultiin muun muassa satamaoperaattorin, VR Logistiikan ja Väyläviraston asiantuntijoita. Haastattelut syvensivät ymmärrystä sataman nykyisistä liikennejärjestelyistä, kapasiteettiongelmista ja kehityspotentiaalista.

Työssä havaittiin, että merkittäviä esteitä rautatiekuljetusten lisäämiselle ovat muun muassa Hangon ratapihan rajallinen kapasiteetti, yksiraiteisen Karjaa–Hyvinkää-rataosuuden kohtaamispaikkojen puute, akselipainorajoitukset ja terminaalitilan niukkuus. Näiden esteiden poistaminen vaatii sekä teknisiä että toiminnallisia toimenpiteitä, kuten ratapihan laajennusta, junien kulunvalvontajärjestelmän uudistamista ja parempaa aikataulutusta.

Keskeisiksi kehitystoimenpiteiksi ehdotettiin liikenteen hajauttamista Koverharin ja Ulkosataman alueille, purkuvuorojen lisäämistä koko vuorokauden kattaviksi sekä yhdistettyjen kuljetusratkaisujen kehittämistä, joissa tavara voidaan siirtää suoraan rautateiltä maantiekuljetuksiin. Myös sähköistyksen valmistuminen ja junakaluston tehokkaampi käyttö tukevat siirtymää kohti ympäristöystävällisempää ja kilpailukykyisempää kuljetusmuotoa.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että rautatiekuljetusten lisääminen Hangon satamassa on teknisesti ja toiminnallisesti mahdollista. Toteutus edellyttää kuitenkin sataman sisäisen logistiikan kehittämistä, rataverkon kapasiteetin kasvattamista ja eri toimijoiden tiivistä yhteistyötä. Mahdolliseksi jatkotutkimuksen kohteeksi nousee sataman sisäisen logistiikan optimointi, erityisesti eri satama-alueiden (Länsisatama, Koverhar, Ulkosatama) kuormituksen tasapainottaminen ja Ulkosataman raideinfrastruktuurin hyödyntämismahdollisuuksien tarkempi selvittäminen.