Kestävyyden ulottuvuudet suomalaisten teollisuusyritysten vastuullisuusstrategioissa: tapaus UPM Kaukas

Abstract

Tutkielman tarkoituksena on tutkia Lappeenrannassa sijaitsevan UPM Kaukaan tehdasintegraatin vastuullisuusraportointia kestävyyden näkökulmasta. Tutkielma on toteutettu teoriaohjaavana sisällönanalyysina, ja tutkielman teoreettisena lähtökohtana toimii Ismael Serageldinin neljä kestävyyden pääomalajia: luontopääoma, ihmispääoma, sosiaalinen pääoma ja fyysinen pääoma. Nämä neljä pääomalajia kuvaavat niitä kestävyyden osa-alueita, jotka ovat keskeisiä kestävän kehityksen toteutumisen kannalta. Lisäksi hyödynnän myös regeneratiivisen kehityksen käsitettä, joka esittää näkökulman siihen, miten kestävän kehityksen käsitettä voidaan kohdentaa entistä enemmän tulevaisuuteen ja lisää luontoarvoa tuottavaan aspektiin.

Kestävyyden raportointi tutkimuskohteena on relevanttia, sillä kestävän metsäyritysten ongelmallinen luontoa kuluttavana toimijana kaipaa tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta. Problematiikka kytkeytyy eritoten metsäyritysten problematiikkaan siitä, miten edistää ilmastonmuutoksen vastaista taistelua ja samalla käyttää pääraaka-aineena puuta, on mielenkiintoinen jo siltä kannalta, miten tämänkaltainen yritys pystyy olemaan toimiltaan kestävän kehityksen mukainen.

Kandidaatintutkielman tutkimuskysymyksenä kysyn seuraavat kysymykset, jotka ovat olennaisia yrityskohtaista raportointia tutkittaessa - teoreettisena tutkimuskysymyksenä kysyn: Millä tavoin suomalainen metsäalan teollisuusyritys raportoi toimintansa kestävyydestä?

Empiirisenä tutkimuskysymyksenä taas kysyn: Miten kestävän kehityksen neljä pääomalajia näkyvät suuren suomalaisen yrityksen tehtaan yhteiskuntavastuuraportissa?

Aineistona tutkielmassa on toiminut UPM Kaukaan avoimesti verkossa saatavilla oleva ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti.

Tutkimuksen tuloksina havaitsin, että raportointi on pääosin hyvää ja selkeää, mutta parantamisen kohteita löytyy esimerkiksi yksityiskohtaisemmasta raaka-aineen toimitusketjujen läpinäkyvyydestä selkeyden nimissä, vaikka tieto löytyisikin muualta UPM:n sivuilta. Luontopääoman osalta erityisesti hankintaketjujen läpinäkyvämpi ja selkeämpi raportointi olisi toivottavaa. Sosiaalisen kestävyyden osalta myös sidosryhmien tekemä raportointi tehtaasta olisi voitu tuoda näkyvämmin esiin tavalla, joka kuvaisi esimerkiksi raportointikanavia. Fyysisen pääoman kannalta tarkasteltuna investointeja olisi voinut kuvata tarkemmin suhteessa kestävään kehitykseen. Myös ihmispääoman kannalta olisi voinut olla mielenkiintoisempaa, jos raportoinnissa olisi tuotu esille opiskelijoiden, työntekijöiden ja asiantuntijatehtävissä olevien lähtökohtia ja taustoja. Näin investointien suhde ihmispääomaan olisi tarkemmin selvillä. Joissakin tapauksissa (kuten työturvallisuudessa) myös datan visualisointi ja tapausten yksityiskohtaisempi erittely taulukoinnilla olisi voinut olla parempaa. Neljä pääomalajia oli kiitettävästi raportoinnissa esillä, vaikka lopputulemana raportti olisi voinut olla läpileikkaavampi.