Tietoperusteisen mallin luominen kalastusoikeuksien jakamiseen Tenojoella

Abstract

Tutkimuksessa luodaan tietoperusteinen malli kalastusoikeuksien jakamiselle Tenojoelle. Tenojoella lohikannat ovat ajautuneet viime vuosina heikkoon tilaan, ja lohenkalastus on ollut siellä kiellettyä vuodesta 2021 alkaen. Kun lohenkalastusta voidaan taas jatkaa Tenojoella, täytyisi silloin ottaa paremmin huomioon lohikantojen kestävyys ja pohtia, kuinka lohenkalastusoikeudet tulisi jakaa tulevaisuudessa. Tutkimuksen teoriaosiossa selvitetään Atlantin lohen jokikalastuksen historia ja nykytilanne sen esiintymisalueilla. Esimerkkialueiksi tähän tutkimukseen on valikoitu Suomi, Norja, Skotlanti ja Pohjois-Amerikka. Teoriaosiossa tunnistetaan teemoja, jotka liittyvät lohenkalastukseen jokiolosuhteissa. Tunnistettuja teemoja hyödynnetään mallissa kriteereinä. Kriteereinä tässä tutkimuksessa käytetään saalistilastoja, elinkeinoa, aluetaloudellista vaikutusta, sosiaalista vaikutusta, kulttuurillista vaikutusta, kestävää kalastusta, hiljaista tietoa ja terveydellistä vaikutusta. Kalastusoikeuksien jakamiseen käytetään tutkimuksessa Pugh matriisia. Sovelletun Pugh matriisin avulla luodaan arviointikriteeristön pisteytys kalastusoikeuksien jakamiselle Tenojoella. Tutkimuksessa arviointikriteeristön pisteytys toteutetaan datan avulla, joten pisteytys tapahtuu kvantitatiivisin menetelmin. Datalähteinä hyödynnetään pääasiallisesti Luonnonvarakeskuksen kokoamia raportteja Tenojoelta, kuten kalastus- ja saalistilastointeja sekä kalastuskiellon yhteiskunnallisista vaikutuksista koottua raporttia. Mallin toimivuus simuloidaan tutkimuksen loppupuolella. Tutkimuksen tuloksena saadaan luotua tietoperusteinen malli kalastusoikeuksien jakamiseen Tenojoella, jossa otetaan huomioon lohikantojen kestävyys. Kalastusoikeudet on mallissa jaoteltu paikallisten ja ulkopaikkakuntalaisten kesken. Arviointikriteeristön pisteytyksen perusteella paikkakuntalaisten ryhmä saa pisteitä 27 ja ulkopaikkakuntalaisten ryhmä 24 pistettä. Mallin simuloinnissa hyödynnetään maksimaalisen poikastuotannon tavoitetasoa Tenojoella, jonka avulla saadaan selvitettyä esimerkki joen lohikantojen kestävyydestä. Maksimaalisen poikastuotannon tavoitetason avulla pystytään laskemaan maksimaalinen kausittainen saalismäärä ja huomioitua se kalastusoikeuksien jakamisessa. Lopuksi laskettiin kalastusoikeuksien määrät kalastajaryhmittäin, jotka ovat 1343 kappaletta paikkakuntalaisille ja 1193 kappaletta ulkopaikkakuntalaisille. Nämä määrät olisivat kausittaisia, kalastajaryhmittäin jaettavia lohenkalastamisen vuorokausilupia Tenojoella, jotta varmistettaisiin lohikantojen määrän lisääntyminen alueella.

In this study a data-based model is created for the allocation of fishing rights for the Teno River. Salmon stocks in the Teno River have declined in a bad state in recent years, therefore salmon fishing has been prohibited there since 2021. When salmon fishing can resume in the Teno River, the sustainability of salmon stocks should be better taken into account, and consideration should be given to how salmon fishing rights should be shared in the future. In the theoretical part of the study examines the history and current situation of Atlantic salmon river fishing in its areas of occurrence. Finland, Norway, Scotland and North America are selected as sample areas for this study. The theory section includes themes related to salmon fishing in river conditions. Identified themes are used as criteria in the model. The criteria used are catch statistics, livelihood, regional economic impact, social impact, cultural impact, sustainable fishing, tacit knowledge and health impact. In this study the Pugh matrix is used to allocate fishing rights. The applied Pugh matrix is used to create a scoring system for the evaluation criteria for the allocation of fishing rights in the Teno River. The scoring of the evaluation criteria is implemented by using data, so the scoring is done by using quantitative methods. The data sources used are mainly reports compiled by the Natural Resources Institute Finland on the Teno River, such as fishing and catch statistics and a report compiled on the societal impacts of the fishing ban. The functionality of the model was simulated at the end of the study. As a result of a study, there is a data-based model for the allocation of fishing rights in the Teno River, which takes into account the sustainability of salmon stocks. Fishing rights are divided in the model between locals and non-locals. Based on the scoring of the evaluation criteria, the local group receives 27 points, and the non-local group receives 24 points. In the simulation of the model, there is utilized the target level of maximum juvenile production in the Teno River, which provides an example of the sustainability of the river's salmon stocks. The target level of maximum juvenile production allows the calculation of the maximum seasonal catch and take it into account when allocating fishing rights. Finally, the number of fishing rights can be calculated by group of fishermen, which is 1343 for local residents and 1193 for non-local residents. These quantities would be seasonal, daily permits for salmon fishing in the Teno River, distributed to groups of fishermen, in order to ensure an increase in the number of salmon stocks in the area.