Liikearvon arvonalentumistestin raportointi IAS 36 -standardin mukaisesti: Sisällönanalyysi suomalaisista pörssiyhtiöistä
Soini, Lauri (2025)
2025
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-06-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202506167228
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202506167228
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida, kuinka kattavasti ja laadukkaasti suomalaiset pörssiyhtiöt ovat noudattaneet IAS 36 -standardin liikearvoa koskevia raportointivaatimuksia tilikausina 2020–2024. Lisäksi tutkittiin, onko liikearvon suhteellisella osuudella taseen kokonaisvaroista yhteyttä raportoinnin tasoon. Aineistona käytettiin kymmenen vuonna 2024 määrällisesti eniten liikearvoa raportoineen suomalaisen pörssiyhtiön vuosikertomuksia. Analyysi toteutettiin kvantitatiivisena sisällönanalyysina, hyödyntäen kahta pisteytysmenetelmää: toinen painotti raportoinnin laatua, kun toinen tarkasteli vain vaaditun tiedon esiintymistä.
COVID-19-pandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ovat lisänneet epävarmuutta rahavirtaennusteisiin, jotka ovat keskeisiä liikearvon arvonalentumistestauksessa. Aiempi tutkimus on osoittanut, että kriisitilanteet heikentävät arvonalentumistestauksessa käytettyjen oletusten luotettavuutta ja lisäävät vaihtelua raportointikäytännöissä yritysten välillä. Siten tutkimus antaa lisätietoa IAS 36 -standardin soveltamisesta suomalaisessa kontekstissa kriisien värittämällä tarkastelujaksolla.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, etteivät tarkastellut yhtiöt ole raportoineet täysin IAS 36 -standardin liikearvoa koskevien vaatimusten mukaisesti tilikausina 2020–2024. Menetelmässä, jossa huomioitiin raportoinnin laatu, keskimääräinen raportointitaso oli 0,89 asteikolla 0–1. Vastaavasti pelkkää tiedon esiintymistä arvioivassa menetelmässä keskiarvo nousi 0,97 yksikön tasolle. Tämä viittaa siihen, että yhtiöt täyttävät raportointivaatimuksia muodollisesti, mutta esitystavan laatu ja informatiivisuus vaihtelevat. Laadulliset puutteet painottuivat erityisesti arvonalentumiseen johtaneiden olosuhteiden ja rahavirtalaskelmien taustaoletusten raportoinnissa.
Regressioanalyysit osoittivat tilastollisesti merkitsevän ja positiivisen yhteyden liikearvon suhteellisen osuuden ja raportointitason välillä molemmilla pisteytysmenetelmillä. Selitysaste jäi kuitenkin maltilliseksi (11–13 %), mikä viittaa siihen, että raportointitasoon vaikuttivat myös muut tekijät, joita tämä tutkimus ei osoittanut. On myös huomioitava, että analyysissä oli havaittavissa mahdollista autokorrelaatiota.
Jatkossa olisi perusteltua tutkia, onko tilikausien 2020–2024 arvonalentumistappiot kirjattu oikea-aikaisesti vai onko niiden kirjaamista mahdollisesti viivytetty esimerkiksi johdon harkinnan seurauksena.
COVID-19-pandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ovat lisänneet epävarmuutta rahavirtaennusteisiin, jotka ovat keskeisiä liikearvon arvonalentumistestauksessa. Aiempi tutkimus on osoittanut, että kriisitilanteet heikentävät arvonalentumistestauksessa käytettyjen oletusten luotettavuutta ja lisäävät vaihtelua raportointikäytännöissä yritysten välillä. Siten tutkimus antaa lisätietoa IAS 36 -standardin soveltamisesta suomalaisessa kontekstissa kriisien värittämällä tarkastelujaksolla.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, etteivät tarkastellut yhtiöt ole raportoineet täysin IAS 36 -standardin liikearvoa koskevien vaatimusten mukaisesti tilikausina 2020–2024. Menetelmässä, jossa huomioitiin raportoinnin laatu, keskimääräinen raportointitaso oli 0,89 asteikolla 0–1. Vastaavasti pelkkää tiedon esiintymistä arvioivassa menetelmässä keskiarvo nousi 0,97 yksikön tasolle. Tämä viittaa siihen, että yhtiöt täyttävät raportointivaatimuksia muodollisesti, mutta esitystavan laatu ja informatiivisuus vaihtelevat. Laadulliset puutteet painottuivat erityisesti arvonalentumiseen johtaneiden olosuhteiden ja rahavirtalaskelmien taustaoletusten raportoinnissa.
Regressioanalyysit osoittivat tilastollisesti merkitsevän ja positiivisen yhteyden liikearvon suhteellisen osuuden ja raportointitason välillä molemmilla pisteytysmenetelmillä. Selitysaste jäi kuitenkin maltilliseksi (11–13 %), mikä viittaa siihen, että raportointitasoon vaikuttivat myös muut tekijät, joita tämä tutkimus ei osoittanut. On myös huomioitava, että analyysissä oli havaittavissa mahdollista autokorrelaatiota.
Jatkossa olisi perusteltua tutkia, onko tilikausien 2020–2024 arvonalentumistappiot kirjattu oikea-aikaisesti vai onko niiden kirjaamista mahdollisesti viivytetty esimerkiksi johdon harkinnan seurauksena.