"Tämä on Suomi ja me teemme omat päätöksemme" : Kansallisen edun tavoittelu kansanedustajien puheenvuoroissa vuoden 2015 pakolaiskriisin kontekstissa

Abstract

Pro gradu -tutkielmani käsittelee kansallisen edun tavoittelua kansanedustajien puheenvuoroissa vuoden 2015 pakolaiskriisin kontekstissa. Tarkoitukseni on tutkielmassani selvittää, näkyikö kansallisen edun tavoittelu kansanedustajien puheenvuoroissa ja miten se näkyi. Lisäksi tarkastelen sitä, millaisia teemoja kansallisen edun tavoitteluun puheenvuoroissa liittyi. Vuosien 2015–2016 aikana Eurooppa kohtasi suurimman pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden aallon sitten toisen maailmansodan. Taustalla vaikuttivat monet syyt, mutta merkittävin niistä oli Syyrian sisällisota. Vuoden 215 pakolaiskriisi oli ratkaiseva hetki EU:n historiassa ja se kiihdytti keskustelua rajoista, maahanmuutosta ja kansallisesta kuulumisesta. Erityisesti äärioikeistolaiset ja populistiset puolueet lisäsivät kannatustaan tuona aikana heidän maahanmuuttovastaisen retoriikkansa vuoksi, mutta maahanmuuttokeskustelun toisella laidalla myös suvaitsevia, inhimillisiä ja monikulttuurisia arvoja korostettiin äänekkäästi. Tässä tutkielmassa paneudun kansallisen kuulumisen ja maahanmuuton väliseen suhteeseen Suomen kontekstissa kansanedustajien puheenvuorojen kautta vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana.

Tutkielman aineistona toimivat kansanedustajien puheenvuorot. Puolueista tarkastellaan perussuomalaisten, vihreiden, SDP:n ja vasemmistoliiton kansanedustajien puheenvuoroja. Tutkielmassa tarkasteltavat puheenvuorot ovat digitoitu avoimeksi aineistoksi parlamenttisampo.fi -nettisivustolle. Menetelmällisenä keinona tutkielmassa käytetään temaattista sisällönanalyysia, jossa etukäteen valittuja hakusanoja käytetään aineiston rajaamisen apuna. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii nationalismi ja erityisesti siihen linkittyvä kansallisen edun -käsite. Tutkielmassani kiinnityn erityisesti nationalismitutkimuksen suhteen banaalinationalismiin, etnonationalismiin ja liberaalinationalismiin. Lisäksi tulkitsen aineistoani kansallisen edun linssin läpi, mikä nousi osin myös aineistosta käsin. Tarkastelen aineistoa nationalismin viitekehyksestä, sillä nationalismiin liittyy olennaisena osana kansan, kansakunnan, kansallisuuden ja kansalaisuuden käsitteet. Peilaan näitä käsitteitä tutkielmassani keskusteluun maahanmuutosta sekä Suomen kansallisesta edusta.

Keskeisenä tutkimustuloksena tutkielmani aineistosta selviää, että kansallisen edun tavoittelu näkyi kansanedustajien puheenvuoroissa, kuitenkin hyvin eri tavoin. Tutkielman ensimmäisessä osassa käsittelen omana kokonaisuutenaan perussuomalaisten puheenvuoroja ja toisessa osassa vihreiden, SDP:n ja vasemmistoliiton puheenvuoroja. Perussuomalaisten puheenvuoroista esiin nousseita teemoja olivat kansallisen etu ja kansallisen edun retoriikka, kansalliseen etuun liittyvä realismin retoriikka, turvallisuus sekä maahanmuuttokritiikki. Vihreiden, SDP:n ja vasemmistoliiton puheenvuoroista esiin nousseita teemoja taas olivat solidaarisuus ja kansainväliset sopimukset, suvaitsevaisuus, inhimilliset arvot ja monikulttuurisuus sekä maahanmuuttokeskusteluun liittyvän vihapuheen ja rasismin vastustaminen. Esille nostamani teemat vahvistivat erottelua kansallisen edun tavoittelussa. Vihreiden, SDP:n ja vasemmistoliiton puheenvuoroissa ei kuitenkaan viitattu suoraan ”kansalliseen”, kansaan tai kansakuntaan samalla tavalla kuin perussuomalaisten puheenvuoroissa, mutta aineistosta esiin nostetut teemat, kuten liberaalit, suvaitsevaiset ja inhimilliset arvot voitiin kuitenkin liittää tiukasti keskusteluun Suomen edusta puhuttaessa. Sekä perussuomalaisten että vihreiden, SDP:n ja vasemmistoliiton tapauksessa puheenvuoroissa oli havaittavissa omat käsitykset siitä, mitä Suomen ja suomalaisuuden haluttiin edustavan pakolaiskriisiin liittyvässä maahanmuuttokeskustelussa. Käsitys kansallisesta edusta puolueiden välillä oli kuitenkin selvästi jakautunut, mihin erilaiset arvot ja tavoitteet pakolaiskriisin aikana liittyivät.