AI A.I.? : Teknologian käytön yhteys tekoälyasenteisiin ja itseohjautuvuuteen : Määrällinen tutkimus yksilöiden tekoälyasenteista

Abstract

2020-luvulla tekoälyteknologian käyttö on lisääntynyt erittäin nopeasti yhteiskunnan kaikkiin osiin. Tekoälystä on tullut osa päivittäistä elämää, ja sitä on integroitu osaksi älypuhelimia, työsovelluksia ja viihde-elektroniikkaa. Vaikka tekoälyä on käytetty jo vuosikymmeniä, on se suhteellisen uusi ilmiö sen nykyisessä laajuudessaan, ja sen läpimurtoa voidaan verrata 2000-luvun internetin läpimurtoon. Kun teknologian ja tekoälyn käyttö lisääntyy yhteiskunnassa, ja yksilöt voivat olla tilanteessa, jossa eivät pääse valitsemaan, käyttävätkö tekoälyä vai eivät, muodostuu tekoälyä kohtaan myös asenteita. Asenteiden muodostumiseen vaikuttavat demografisen taustan lisäksi myös esimerkiksi teknologian aikaisempi käyttö, luottamus ja se, miten ja minkälaista teknologiaa yksilö käyttää.

Tutkimuksen teoreettisena kehikkona toimii itsemääräämisteoria, ja sen kolmen psykologisen perustarpeen ulottuvuudet. Autonomialla viitataan siihen, että yksilöllä on riittävästi vaikutusmahdollisuuksia tekemiseensä. Kykenevyys puolestaan kuvaa sitä, miten hän kokee osaavansa toimia esimerkiksi annetun teknologian kanssa. Yhteenkuuluvuudella tarkoitetaan yhteisöllisyyttä ja sosiaalisia ulottuvuuksia. Kun nämä kolme psykologista perustarvetta täyttyvät, voidaan puhua yksilön psykologisesta hyvinvoinnista.

Tässä tutkielmassa tutkittiin lineaarisen regressiomallin avulla sitä, miten teknologian käyttö on yhteydessä tekoälyasenteisiin. Lisäksi malli kartoitti sitä, minkälaisia yhteyksiä teknologisella itseohjautuvuudella on näihin asenteisiin. Malli toteutettiin kahdessa eri vaiheessa sekä positiivisten että negatiivisten asenteiden osalta. Ensimmäisessä vaiheessa suoritettiin lineaarinen regressioanalyysi, ja toisessa vaiheessa malliin lisättiin interaktiotermit teknologian käytön ja kunkin psykologisen perustarpeen välillä. Analyysi tehtiin Stata -tilastointiohjelmalla. Tutkimusdatana toimi UrbanAI -hankkeen 2021 aikapiste (n=1226), ja käytettiin GAAIS -mittaria.

Analyysin tulosten mukaan kaikki psykologiset perustarpeet olivat tilastollisesti merkitseviä, ja korreloivat sekä teknologiapositiivisuuden että -negatiivisuuden kanssa. Interaktioita tarkasteltaessa havaittiin, että vain autonomian interaktio oli tilastollisesti merkitsevä, ja tarkemmalla tarkastelulla huomattiin, että interaktio oli niin heikkoa, ettei sitä ollut käytännössä havaittavissa. Naisilla oli miehiin verrattuna heikommat positiiviset ja negatiiviset asenteet, eli miehillä oli kummassakin mallissa voimakkaammat asenteet.