Yläkoulun opettajien demokratiakasvatusideologiat

Abstract

Kandidaatintutkielmassani tutkin yläkoulun opettajien demokratiakasvatusideologioita sekä sitä, miten opettajien poliittinen orientaatio mahdollisesti vaikuttaa hänen antamaansa demokratiakasvatukseen. Tavoitteenani oli selvittää miten opettajien poliittinen orientaatio ja erilaiset sosiodemografiset tekijät vaikuttavat opettajan demokratiakasvatusideologiaan. Toiseksi halusin selvittää, miten opettajan poliittinen orientaatio vaikuttaa hänen toteuttamaansa demokratiakasvatukseen ja erityisesti siihen. miten hän hyödyntää avoimen luokkahuoneilmapiirin menetelmiä opetuksessaan.

Tutkielmani teoreettisena viitekehyksenä toimii erilaiset demokratiakasvatukseen liittyvät teoriat, erityisesti demokratiakasvatusideologioihin liittyvät teoriat. Demokratiakasvatusideologialla tarkoitetaan opettajan uskomuksia siitä, millaisia kansalaisia koulun ja demokratiakasvatuksen tulisi oppilaista kasvattaa. Näiden lisäksi taustoitan myös lyhyesti poliittista orientaatiota sekä sitä, mitkä tekijät tekevät demokratiakasvatuksesta tärkeää. Taustana käytän myös Perusopetuksen Opetussuunnitelman perusteita, jonka ympärille kandidaatintutkielmani rakentuu.

Tutkielmani aineisto on Yläkoulun opettajat demokratiakasvattajina 2023-kyselytutkimusaineisto, jonka avulla pyrin vastaamaan tutkimuskysymyksiini. Aineistossa on kysytty yläkoulun opettajilta heidän ajatuksiaan demokratiakasvatuksesta ja kansalaisuudesta. Hyödynnän analyysissani kvantitatiivisia menetelmiä, kuten lineaarista regressioanalyysiä sekä ristiintaulukointia.

Tutkielmani tuloksena on se, ettei opettajan poliittisella orientaatiolla ole vaikutusta hänen demokratiakasvatusideologiaansa. Opettajat poliittisen nelikentän kaikilta puolilta näkivät tärkeäksi, että demokratiakasvatuksella kasvatetaan kriittisiä ja osallistuvia kansalaisia. Tämä tukee sitä, mitä opetussuunnitelman perusteissakin todetaan. Toisaalta tuloksena on myös se, että yhteiskuntaopin opettajat kokevat kriittisen demokratiakasvatusideologian omakseen huomattavasti muita opettajia enemmän. Tarkasteltaessa poliittisen orientaation vaikutusta toteutettuun demokratiakasvatukseen tuloksena on, ettei poliittinen orientaatio vaikuta myöskään toteutettuun demokratiakasvatukseen. Sekä liberaalit että konservatiiviset opettajat näkevät avoimen luokkahuoneilmapiirin tärkeäksi asiaksi ja pyrkivät toteuttamaan sitä. Toisaalta opettajat, jotka olivat demokratiakasvatusideologialtaan kriittisiä, näyttäisivät hyödyntävän avointa luokkahuoneilmapiiriä menetelmänä enemmän kuin vähemmän kriittiset. Tulokset osoittavat, että suomalaiset yläkoulujen opettajat toteuttavat opetussuunnitelman perusteita demokratiakasvatuksen suhteen kiitettävästi, eikä heidän poliittinen orientaationsa vaikuta toteutukseen.