Rakennusten energiatodistusten johdonmukaisuus Suomessa
Koitela, Max (2025)
2025
Tekniikan ja luonnontieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Engineering and Natural Sciences
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-06-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202506107063
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202506107063
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli selvittää Suomessa yleisesti käytettävien rakennusten lämmitysmuotojen hiilidioksidipäästökertoimet, verrata niitä Valtionneuvoston asettamiin E-luvun laskennassa käytettäviin energiamuotojen kertoimiin, ja arvioida, mitä rakennusten energiamuotoja nykylainsäädäntö suosii. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Yhteistuotannon päästöt arvioitiin energiamenetelmällä.
Öljylämmityksen päästökerroin oli kaikista suurin (280,0 kgCO2/MWh), kun taas puun pienpolton (0,0 kgCO2/MWh, bioperäinen) ja lämpöpumppulämmityksen (esim. ilma-ilmalämpöpumpun 14,1 kgCO2/MWh v. 2024) päästökertoimet olivat pienimmät. Kaukolämmön (125,9 kgCO2/MWh v. 2023) ja sähkön (34,4 kgCO2/MWh v. 2024) päästökertoimet ovat pienentyneet merkittävästi muutaman vuoden sisällä.
Verrattaessa Valtioneuvoston määrittämiä energiamuotojen kertoimia laskettuihin päästösuhdelukuihin (suhteutettuna öljylämmitykseen) havaittiin, että kaukolämmön energiamuodon kerroin (0,5) vastasi suhteellisen hyvin sen tuottamia päästöjä (suhdeluku 0,45 v. 2023), mutta sähkön kerroin (1,2) oli huomattavasti korkeampi kuin sen päästöihin perustuva suhdeluku (0,12 v. 2024). Myös uusiutuvien polttoaineiden kerroin (0,5) oli päästösuhdelukua (0,0) korkeampi johtuen bioperäisen hiilen määritelmällisestä päästöttömyydestä.
Laskettaessa energiamuodoille toiminnalliset kertoimet, jotka huomioivat energiamuotojen järjestelmien keskimääräiset rakennuksen sisäiset vuosihyötysuhteet, todettiin lainsäädännön suosivan E-luvun kautta eniten lämpöpumpputeknologioita (toiminnalliset kertoimet 0,37−0,54) ja kaukolämpöä (0,52). Perinteisellä sähkölämmityksellä (1,20) ja fossiilisilla polttoaineilla (1,04−1,17) E-luvut muodostuvat selvästi korkeammiksi.
Johtopäätöksenä todettiin, että vaikka Valtioneuvoston asettamat energiamuotojen kertoimet eivät suoraan vastaa laskennallisia päästöjä, ne ohjaavat toiminnallisten kertoimien kautta lämmittämään vähäpäästöisemmillä, energiatehokkaammilla ja Suomen sähköverkkoa vähemmän rasittavilla lämmitysmuodoilla, kuten lämpöpumpuilla ja kaukolämmöllä. Energiamuotojen kertoimia voi kuitenkin olla tarpeen arvioida uudelleen Suomen sähkön ja kaukolämmön tuotantojen muuttuessa yhä vähähiilisemmiksi.
Öljylämmityksen päästökerroin oli kaikista suurin (280,0 kgCO2/MWh), kun taas puun pienpolton (0,0 kgCO2/MWh, bioperäinen) ja lämpöpumppulämmityksen (esim. ilma-ilmalämpöpumpun 14,1 kgCO2/MWh v. 2024) päästökertoimet olivat pienimmät. Kaukolämmön (125,9 kgCO2/MWh v. 2023) ja sähkön (34,4 kgCO2/MWh v. 2024) päästökertoimet ovat pienentyneet merkittävästi muutaman vuoden sisällä.
Verrattaessa Valtioneuvoston määrittämiä energiamuotojen kertoimia laskettuihin päästösuhdelukuihin (suhteutettuna öljylämmitykseen) havaittiin, että kaukolämmön energiamuodon kerroin (0,5) vastasi suhteellisen hyvin sen tuottamia päästöjä (suhdeluku 0,45 v. 2023), mutta sähkön kerroin (1,2) oli huomattavasti korkeampi kuin sen päästöihin perustuva suhdeluku (0,12 v. 2024). Myös uusiutuvien polttoaineiden kerroin (0,5) oli päästösuhdelukua (0,0) korkeampi johtuen bioperäisen hiilen määritelmällisestä päästöttömyydestä.
Laskettaessa energiamuodoille toiminnalliset kertoimet, jotka huomioivat energiamuotojen järjestelmien keskimääräiset rakennuksen sisäiset vuosihyötysuhteet, todettiin lainsäädännön suosivan E-luvun kautta eniten lämpöpumpputeknologioita (toiminnalliset kertoimet 0,37−0,54) ja kaukolämpöä (0,52). Perinteisellä sähkölämmityksellä (1,20) ja fossiilisilla polttoaineilla (1,04−1,17) E-luvut muodostuvat selvästi korkeammiksi.
Johtopäätöksenä todettiin, että vaikka Valtioneuvoston asettamat energiamuotojen kertoimet eivät suoraan vastaa laskennallisia päästöjä, ne ohjaavat toiminnallisten kertoimien kautta lämmittämään vähäpäästöisemmillä, energiatehokkaammilla ja Suomen sähköverkkoa vähemmän rasittavilla lämmitysmuodoilla, kuten lämpöpumpuilla ja kaukolämmöllä. Energiamuotojen kertoimia voi kuitenkin olla tarpeen arvioida uudelleen Suomen sähkön ja kaukolämmön tuotantojen muuttuessa yhä vähähiilisemmiksi.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10220]