The effect of the COVID-19 pandemic on the language and communication development of 0–6-year-old children: Narrative literature review

Abstract

The aim of this thesis was to determine whether the COVID-19 pandemic has influenced children’s language and communication development. The thesis was implemented as a narrative literature review. In the data retrieval, peer-reviewed and scientific research articles based on the inclusion and exclusion criteria defined beforehand were selected for this review. Nine articles were selected. Essential background information and main outcomes that answered the research questions were collected from the articles utilizing the methods of content analysis. The information gathered from the articles was organized and categorized to form a coherent and comprehensive picture. In this thesis, the results were organized based on who had assessed the child. The second aim of this thesis was to determine whether the researchers have brought up possible explanations for the found outcomes in their studies. The results from the study or researchers’ interpretations in the discussion or in the conclusion regarding the second research question were collected from the articles. The found knowledge was compiled and simplified, and causalities were formed. Based on the information, an illustrative figure was formed to show possible explanations and their connections with language and communication development.

In this thesis, the children that were studied were 0–6-year-old and had been either born during COVID-19 or were under the age of school-age during the pandemic or after it. In the studies, children’s language and communication development were studied with several methods. The assessor was either child’s parents or caregivers, teachers or some other researcher outside of the family. The methods included questionnaires, tests, and experiments. Parents, teachers and investigators reported children’s communication abilities to be worse compared to children before the COVID-19 pandemic. Worse outcomes were observed in children’s linguistic abilities in the development of phonology, morphology, lexical, and syntactic compared to children who had not been affected by the COVID-19 pandemic. Researchers proposed several explanations for the observed changes such as the change in children’s opportunities to be exposed to language and to be in versatile interaction. In addition, the closure of schools, increased screen time and changes in family life due to parental stress for instance were among the suggested reasons for the outcomes. The outcome of this thesis brings up the need for all individuals taken up with children to observe the development of pandemic time children more closely and increase the measures of support for the children if needed. The results can increase awareness of the things affecting children’s linguistic development and the pandemic should be noted when observing difficulties in the language and communication development among other possible reasons in these pandemic time children.

Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli selvittää, onko COVID-19 pandemialla ollut vaikutusta lasten kielen ja kommunikoinnin kehitykseen. Tutkielma toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineiston hakuprosessissa etsittiin vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita. Lopulta aineistoksi valittiin yhdeksän artikkelia ennakkoon valittujen sisäänotto- ja poissulkukriteerien perusteella. Valituista tutkimuksista kerättiin oleelliset taustatiedot sekä keskeiset tutkimuskysymyksiin vastaavat tulokset sisällönanalyysin menetelmätapoja hyödyntäen. Aineistosta poimitut tiedot jäsenneltiin ja luokiteltiin selkeän sekä yhtenäisen kokonaiskuvan muodostamista varten. Tulokset luokiteltiin tässä tutkielmassa sen mukaan, kuka lapsen kielellisiä taitoja ja kommunikoinnin taitoja oli arvioinut. Tutkielman toisena tavoitteena oli selvittää, ovatko tutkijat tuoneet omissa tutkimuksissaan esille mahdollisia syitä saaduille tuloksille. Tutkimusartikkeleista poimittiin tutkimusten pohjalta saadut tulokset ja tutkijoiden pohdinnassa tai johtopäätöksissä esiin tuomat tulkinnat, jotka koottiin yhteen ja pelkistettiin muodostaen samalla syy-seuraussuhteita kuvaavia ketjuja. Näiden pohjalta muodostettiin havainnollistava kaavio tutkielman tulosten taustalle esitetyistä mahdollisista syistä.

Tässä tutkielmassa tutkittiin 0–6-vuotiaita lapsia, jotka olivat joko syntyneet COVID-19 pandemian aikana tai olivat sen aikana tai jälkeen alle kouluikäisiä. Tutkimuksissa lasten kielen ja kommunikoinnin kehitystä tutkittiin usealla eri menetelmällä. Arvioijana toimivat joko lapsen vanhemmat tai huoltajat, opettajat tai joku muu perheen ulkopuolinen tutkija. Menetelmiin sisältyi kyselyitä, testejä sekä kokeellisia tutkimuksia. Vanhemmat, opettajat sekä tutkijat arvioivat lasten kommunikointitaitojen olevan heikompia verrattuna lapsiin ennen COVID-19 pandemiaa. Lasten kielellisissä taidoissa havaittiin heikompia tuloksia niin fonologisessa, morfologisessa, leksikaalisessa kuin myös syntaksin kehityksessä verrattaessa lapsiin, joihin COVID-19 pandemia ei ole vaikuttanut. Tutkijat ehdottivat havaituille muutoksille useita mahdollisia selityksiä, kuten merkittävä muutos lasten mahdollisuudessa altistua kielelle sekä olla monipuolisessa vuorovaikutuksessa. Lisäksi koulujen sulkeminen, lisääntynyt ruutuaika sekä muutokset perhe-elämässä muun muassa vanhempien stressin takia olivat ehdotettujen syiden joukossa. Tämän kirjallisuuskatsauksen tulokset tuovat esiin kaikille lasten kanssa tekemisissä oleville tarpeen havainnoida korona-ajan lasten kehitystä tarkemmin ja lisätä mahdollisia tukitoimia, jos lapsen taidoissa havaitaan normaalista kehityksestä poikkeavia piirteitä. Tutkielman tulokset voivat lisätä tietoisuutta kielenkehitykseen vaikuttavista tekijöistä ja siitä, että COVID-19 pandemian vaikutus olisi hyvä huomioida havaittaessa haasteita lapsen kielen tai kommunikoinnin kehityksessä muiden mahdollisten tutkittavien tai pohdittavien syiden lisäksi.