Osallistuva budjetointi osana ekologista kestävyyttä: Tapaustutkimus Helsingin kaupungin osallistuvasta budjetoinnista

Abstract

Kestävä kehitys on noussut yhdeksi keskeisimmistä globaaleista ja paikallisista tavoitteista. Se muodostuu taloudellisesta, sosiaalisesta ja ekologisesta ulottuvuudesta, joista ekologista kestävyyttä voidaan pitää edellytyksenä kaikelle muulle kehitykselle. Myös kansalaisosallisuuden tason lisääminen on hyvin ajankohtainen aihe julkisessa hallinnossa. Osallistuva budjetointi, jossa asukkaat saavat päättää konkreettisesti julkisten varojen käytöstä on hyvä esimerkki osallisuuden prosessista, jossa asukkailla on todellista valtaa kaupungin päätöksentekoon. Osallistuvaa budjetointia on tutkittu huomattavasti, kuitenkin vähän kestävän kehityksen näkökulmasta ja ei juuri ollenkaan tarkentaen ekologiseen kestävyyteen. Tämä tutkimus keskittyy erityisesti ekologiseen kestävyyteen, ja selvittää miten osallistuvalla budjetoinnilla voidaan luoda ekologisuutta tukevia ratkaisuja kaupungissa sekä millainen rooli asukkailla ja kaupunkiorganisaatiolla on. Tutkimus on tapaustutkimus, jossa käsitellään yhtä Suomen merkityksellisimmistä julkisen hallinnon osallisuuden toimista, Helsingin kaupungin osallistuvaa budjetointia OmaStadia. Prosessissa asukkaat ehdottavat hankkeita ja äänestävät niitä toteutettavaksi. Osassa hankkeista on lisäksi erinäisiä yhteiskehittämisen mahdollisuuksia. Tutkimuksen aineisto koostuu OmaStadin vuosien 2020–2021 ja 2023–2024 toteutuksien aikana valituista hankkeista, joista on tarkempaan analyysiin ja teemoitteluun rajattu laadullisia menetelmiä käyttäen ekologista kestävyyttä eksplisiittisesti edistävät 46 hanketta. Lisäksi aineistoon sisältyy 287 kaupungin hylkäämää hanketta ja hylkäysperustetta. Tutkimuksen aineisto on analysoitu kvalitatiivisin menetelmin teoriaohjaavasti. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että ekologisesti kestävät hankkeet ovat selvästi edustettuina osallistuvassa budjetoinnissa. Helsingin kaupungin rooli näyttäytyy valtaosin neutraalina, se ei haittaa eikä edistä ekologisia teemoja. Kaupungin asukkailla oli mahdollisuus ehdottaa hankkeita laajasti eri aiheista. Asukkaiden alkuperäiset ekologiset ehdotukset toteutuivat pääosin suuresti muuttumattomina. Osassa hankkeista oli yhteiskehittämisen toimia, joissa asukkaat saivat kaupungin henkilöstön kanssa kehittää hankkeita. Yhteiskehittämisen mahdollisuudet jäivät pääosin kyselyiden täyttämiseen tai toteutuspaikkojen valintaan ja vain osassa oli merkkejä laajemmasta yhteiskehittämisen tasosta. Toteutuvissa ekologista kestävyyttä edistävissä hankkeissa tunnistettiin viisi selkeää teemaa. Tutkimuksen mukaan osallistuva budjetointi voi toimia välineenä ekologisen kestävyyden lisäämiseksi kaupunkitasolla. Tutkimus osoittaa, että kun kaupungin asukkailla on riittävästi tilaa ja mahdollisuuksia vaikuttaa, heidän aloitteestaan syntyy ekologisesti vaikuttavia hankkeita. Ekologisesti painottuneet hankkeet syntyivät suoraan asukkaiden omasta aloitteesta ja valittiin heidän äänien perusteella. Tutkimuksen tulokset ovat osoitus siitä, että kaupungissa asukkaat välittävät ympäristöstä ja heidän näkemyksensä voi täydentää perinteistä hallinnollista asiantuntijuutta. Tulokset ovat merkityksellisiä erityisesti kunnille ja kaupungeille, joissa otetaan käyttöön osallistavia toimintamuotoja ja pyritään löytämään keinoja edistää ilmasto- ja ympäristötavoitteita. Tutkimus täydentää olemassa olevaa osallistuvaa budjetointia käsittelevää kirjallisuutta ja lisää siihen ekologisen kestävyyden näkökulman.