Tietojärjestelmät kunnossapidon työkaluna

Abstract

Tämä työ on kirjallisuuskatsauksesta ja tapaustutkimuksesta muodostuva tutkimus kunnossapidon tietojärjestelmistä. Työn kirjallisuuskatsauksessa käsitellään ensimmäisenä teollista kunnossapitoa. Seuraavaksi käsitellään kunnossapidon tietojärjestelmien kehitystä digitalisaation myötä, sekä niiden ominaisuuksia. Tämän jälkeen tutkitaan tietojärjestelmien merkitystä kunnossapidolle, sekä niiden implementaatio prosessia ja siinä esiintyviä haasteita.

Työn tapaustutkimuksessa tarkasteltiin yrityksen kunnossapidon tiedonkäsittelyä ilman erillistä järjestelmää. Tapaustutkimuksessa käsiteltiin myös uuden kunnossapidon tietojärjestelmän valintaa yrityksessä, sille asetettuja tavoitteita ja tietojärjestelmän implementaation haasteita.

Teollisuuden kunnossapito voidaan jakaa korjaavaan ja ennaltaehkäisevään kunnossapitoon. Perinteinen korjaava kunnossapito on helppo organisoida, mutta aiheuttaa kustannuksia esimerkiksi seisakkien muodossa. Ennaltaehkäisevä kunnossapito ehkäisee tuotantokatkoksia, parantaen tuotantovarmuutta. Se vaatii kuitenkin organisointia.

Erilaiset tietojärjestelmät ovat keskeisessä roolissa teollisuuden kunnossapidon kehittämisessä ja tuotannon varmistamisessa. Kunnossapidon tietojärjestelmät, kuten CMMS (Computerized Maintenance Management System) ja EAM (Enterprise Asset Management System) ovat kehittyneet teollisuuden digitalisaation myötä tarjoten työkaluja kunnossapidon eri osa-alueille, kuten ennaltaehkäisevään kunnossapitoon, työtilausten hallintaan ja varaosien seurantaan. Teknologinen kehitys luo uusia mahdollisuuksia myös kunnossapidon tietojärjestelmille. Esimerkiksi IIOT (Industrial Internet of Things) mahdollistaa ennakoivan huollon anturidatan avulla.

Kunnossapidon tietojärjestelmien avulla saavutettava taloudellinen hyöty on vaikea arvioida suoraan. Kuitenkin tietojärjestelmien avulla voidaan muun muassa vähentää epäsuoria kustannuksia, standardisoida prosesseja ja hallita resursseja tehokkaammin. Muun muassa työmääräyksien järjestelmällisellä hallinnalla ja varaosasaldojen reaaliaikaisella seurannalla parannetaan tuotantovarmuutta ja luodaan taloudellista hyötyä.

Kunnossapidon tietojärjestelmän implementointi on monivaiheinen prosessi, joka vaatii suunnittelua, resursseja ja sitoutumista. Ennen järjestelmän implementaatiota on tärkeää ymmärtää mitä liiketoiminnallisia tavoitteita järjestelmällä halutaan saavuttaa. Tällöin voidaan määrittää järjestelmälle asetetut tavoitteet ja järjestelmä ratkaisu. Järjestelmän käyttöönotossa voi esiintyä haasteita, jotka voivat johtaa implementaation epäonnistumiseen. Näitä haasteita ovat muun muassa kunnossapidon organisaation epäkypsyys, IT-infrastruktuurin puutteet, johdon tuen puute ja muutoksenhallinnan laiminlyönti.

Tapaustutkimuksessa selvitettiin, että manuaalisella tiedonkäsittelyllä on omat hyötynsä, mutta myös useita haittoja, kuten tiedon hajanaisuus, ennaltaehkäisevän kunnossapidon vähentyminen ja varastosaldojen hallinnan puute. Tutkimuksessa selvisi, että uudella kunnossapidon tietojärjestelmällä tavoitellaan muun muassa parempaa dokumentointia, tehokkaampaa kommunikaatiota ja ennaltaehkäisevään kunnossapitoon siirtymistä. Tehostamalla toimintaa pyritään saavuttamaan parempi tuotantovarmuus. Implementoinnin keskeisiä haasteita ovat tiedon migraatio uuteen järjestelmään ja muutosvastarinta. Haasteisiin varaudutaan tiedottamisella, koulutuksissa ja seurantapalavereilla toimittajan kanssa, jolloin varmistutaan järjestelmän vakiintumisesta ja oikein käytöstä.