Pelaamisajan analysointi beta-regressiota käyttäen
Ujkani, Alisa (2025)
2025
Matematiikan ja tilastollisen data-analyysin kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Mathematics and Statistical Data Analysis
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-06-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202506107059
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202506107059
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan suomalaisten digitaaliseen pelaamiseen käyttämää aikaa hyödyntäen kyselyaineistoa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten vastaajan sukupuoli, ikä, työllisyystilanne sekä fyysinen ja psyykkinen terveydentila ovat yhteydessä pelaamiseen käytettyyn aikaan. Kokonaispeliaika koostuu tietokoneella, pelikonsolilla ja mobiililaitteilla viikottain pelatuista minuuteista.
Kokonaispeliajasta muodostetaan summamuuttuja, joka skaalataan yksikkövälille (0,1). Peliaikaa mallinnetaan beta-regressiomallilla ja yleistetyllä lineaarisella mallilla, joissa molemmissa käytetään logit-linkkifunktiota. Yleistetty lineaarinen malli perustuu normaalijakaumaoletukseen. Molemmissa malleissa on samat selittävät muuttujat.
Tulokset osoittavat, että erityisesti ikä ja sukupuoli ovat tilastollisesti merkitseviä tekijöitä peliajan vaihtelussa. Nuoret ikäryhmät ja miehet pelaavat keskimäärin enemmän. Myös työllisyystilanteella ja koetulla fyysisellä terveydellä havaittiin olevan yhteyttä peliaikaan. Psyykkinen terveydentila ei sen sijaan ole tilastollisesti merkitsevä. Mallien vertailu osoittaa, että beta-regressiomalli soveltuu aineistoon paremmin kuin yleistetty lineaarinen malli, mikä korostaa oikean jakaumaoletuksen merkitystä suhteellisten muuttujien mallintamisessa.
Kokonaispeliajasta muodostetaan summamuuttuja, joka skaalataan yksikkövälille (0,1). Peliaikaa mallinnetaan beta-regressiomallilla ja yleistetyllä lineaarisella mallilla, joissa molemmissa käytetään logit-linkkifunktiota. Yleistetty lineaarinen malli perustuu normaalijakaumaoletukseen. Molemmissa malleissa on samat selittävät muuttujat.
Tulokset osoittavat, että erityisesti ikä ja sukupuoli ovat tilastollisesti merkitseviä tekijöitä peliajan vaihtelussa. Nuoret ikäryhmät ja miehet pelaavat keskimäärin enemmän. Myös työllisyystilanteella ja koetulla fyysisellä terveydellä havaittiin olevan yhteyttä peliaikaan. Psyykkinen terveydentila ei sen sijaan ole tilastollisesti merkitsevä. Mallien vertailu osoittaa, että beta-regressiomalli soveltuu aineistoon paremmin kuin yleistetty lineaarinen malli, mikä korostaa oikean jakaumaoletuksen merkitystä suhteellisten muuttujien mallintamisessa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10016]