Verrannollisten uhkien mallin sovittaminen eturauhassyöpäaineistoon
Vilppula, Riku (2025)
Vilppula, Riku
2025
Matematiikan ja tilastollisen data-analyysin kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Mathematics and Statistical Data Analysis
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-06-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202506097004
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202506097004
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tutkitaan eturauhassyöpään sairastuneiden miesten elinajanodotteeseen vaikuttavia tekijöitä. Erityisesti mielenkiinnon kohteena oli tutkia potilaalle asetetun lääkintämallin (jatkuva vs. katkonainen) vaikutusta potilaan kuolemanuhkaan.
Aiheen tutkiminen on tärkeää, sillä eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä Suomessa. Siihen sairastuneet elävät muihin syöpiin verrattuna pidempään, joten eturauhassyöpään sairastuneet kuormittavat terveydenhuoltoa. Parempia lääkintämalleja kehittämällä voidaan syöpään sairastuneita hoitaa paremmin, ja toisaalta tunnistamalla aggressiiviseen syöpään sairastuneet paremmin resursseja voidaan keskittää heihin.
Tutkielman menetelmäksi valittiin verrannollisten uhkien malli. Mallin etuna on sen vaatimat vähäiset oletukset taustalla olevista jakaumista. Malli saatiin sovitettua eturauhassyöpäaineistoon, joskaan oletusta sensuroitujen havaintojen riippumattomuudesta ei saatu varmistettua. Tärkeimmät tulokset ovat kuitenkin voimassa, vaikka havaintojen sensurointi ei olisikaan täysin riippumatonta. Havaittiin, että potilaan kuolemanuhkaan vaikuttavista tekijöistä lääkintämalli oli selvästi merkittävin. Katkonainen hoito lisäsi potilaan kuolemanriskiä. Myös korkea PSA-arvo ja veren korkea alkalisen fosfataasin pitoisuus lisäsivät kuolemanuhkaa. Eturauhasen pituus oli myös mukana lopullista mallia, mutta sen vaikutus oli edellä mainittuja tekijöitä vähäisempi.
Aiheen tutkiminen on tärkeää, sillä eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä Suomessa. Siihen sairastuneet elävät muihin syöpiin verrattuna pidempään, joten eturauhassyöpään sairastuneet kuormittavat terveydenhuoltoa. Parempia lääkintämalleja kehittämällä voidaan syöpään sairastuneita hoitaa paremmin, ja toisaalta tunnistamalla aggressiiviseen syöpään sairastuneet paremmin resursseja voidaan keskittää heihin.
Tutkielman menetelmäksi valittiin verrannollisten uhkien malli. Mallin etuna on sen vaatimat vähäiset oletukset taustalla olevista jakaumista. Malli saatiin sovitettua eturauhassyöpäaineistoon, joskaan oletusta sensuroitujen havaintojen riippumattomuudesta ei saatu varmistettua. Tärkeimmät tulokset ovat kuitenkin voimassa, vaikka havaintojen sensurointi ei olisikaan täysin riippumatonta. Havaittiin, että potilaan kuolemanuhkaan vaikuttavista tekijöistä lääkintämalli oli selvästi merkittävin. Katkonainen hoito lisäsi potilaan kuolemanriskiä. Myös korkea PSA-arvo ja veren korkea alkalisen fosfataasin pitoisuus lisäsivät kuolemanuhkaa. Eturauhasen pituus oli myös mukana lopullista mallia, mutta sen vaikutus oli edellä mainittuja tekijöitä vähäisempi.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [11896]
