Kiekkokansan kulkutapojen kestävyys : Hakametsän hallin ja Tampereen Kannen areenan kävijöiden vertailu
Vehmas, Emilia (2025)
2025
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-06-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202506096989
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202506096989
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin jääkiekko-otteluissa kävijöiden kulkutapamuutoksia Tampereen uuden jäähallin myötä. Joulukuussa 2021 Tampereen jääkiekkoseurat Ilves ja Tappara siirtyivät pelaamaan Hakametsän jäähallista uudelle Tampereen Kannen areenalle, joka sijaitsee Tampereen keskustassa hyvien joukkoliikenneyhteyksien päässä. Tutkin sitä, miten Hakametsän jäähalliin kuljettiin ja Tampereen Kannen areenalle kuljetaan. Tutkimuksessa selvitettiin, olivatko jääkiekko-otteluissa kävijöiden kulkutavat muuttuneet ekologisesti aiempaa kestävämmiksi sekä sitä, millaiset seikat voivat estää kestävän kulkutavan valinnan.
Tutkimuksen kohteena olivat jääkiekko-otteluissa kävijät, joiden kulkemistapoja, taustatietoja ja ympäristöasenteita sekä kokemusta uudelle areenalle kulkemisen helppoudesta kysyttiin verkkokyselyllä sosiaalisessa mediassa. Aineisto (n = 1505) käsiteltiin tilastollisesti kuvaavalla analyysilla. Lisäksi jääkiekkoseuroille lähetettiin sähköpostikyselyt. Analyysissa tarkasteltiin liikkumisen kestävyyttä ekologisen kestävyyden näkökulmasta ja sivuttiin myös sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden teemoja. Asenteiden ja toiminnan välistä kuilua tutkittiin vertaamalla kyselyyn vastaajien kulkutapoja ja ympäristöasenteita. Kestävyyteen tuuppaamista tutkittiin jääkiekkoseurojen roolin kautta.
Keskeisin tulos on, että Tampereen Kannen areenalle kuljetaan merkittävästi kestävämmin kuin aiemmin Hakametsän jäähalliin. Ekologisesti kestävillä tavoilla vanhaan jäähalliin kulki vain 29 prosenttia vastaajista, mutta uuteen peräti 65 prosenttia. Kaupunki ja seurat ovat siis onnistuneet kestävämpään kulkemiseen tuuppauksessa. Olennaisimpina tuuppaustapoina ovat Tampereen Kannen areenan sijainti, hyvät joukkoliikenneyhteydet sekä ottelulippujen ja kausikorttien toimiminen joukkoliikennelippuina ottelupäivinä.
Tamperelaiset käyttivät kestävämpiä kulkutapoja kuin naapurikunnista tai kauempaa tulevat. Ikäryhmistä kestävimmin kulkivat 20–29-vuotiaat ja yli 60-vuotiaat. 40–59-vuotiaat arvottivat ympäristöystävällisyyden tärkeyden ikäryhmistä toiseksi korkeimmalle, mutta kulkivat kaikkein epäekologisimmin. Tässä oli selkeä ristiriita asenteiden ja toiminnan välillä. Naiset kulkivat miehiä kestävämmin ja olivat ympäristömyönteisempiä asenteiltaan. Erot kulkemisten kestävyyksissä sukupuolten välillä olivat kuitenkin todellisuudessa pienemmät kuin asenteissa. Kestävää kulkutapaa estävinä seikkoina tunnistettiin muun muassa asuinpaikan sijainti kaukana jäähallista, heikot joukkoliikenneyhteydet sekä ympäristöystävällisyyden pitäminen vähemmän tärkeänä.
Jatkossa voisi tutkia esimerkiksi kokonaisia matkaketjuja tai jääkiekko-otteluissa kävijöitä yksilöhaastattelemalla. Myös Suomessa voitaisiin tutkia, miten persoonallisuuspiirteet ja suhtautuminen kestävään liikkumiseen vaikuttavat yksilöiden kulkutapavalintojen kestävyyteen.
Tutkimuksen kohteena olivat jääkiekko-otteluissa kävijät, joiden kulkemistapoja, taustatietoja ja ympäristöasenteita sekä kokemusta uudelle areenalle kulkemisen helppoudesta kysyttiin verkkokyselyllä sosiaalisessa mediassa. Aineisto (n = 1505) käsiteltiin tilastollisesti kuvaavalla analyysilla. Lisäksi jääkiekkoseuroille lähetettiin sähköpostikyselyt. Analyysissa tarkasteltiin liikkumisen kestävyyttä ekologisen kestävyyden näkökulmasta ja sivuttiin myös sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden teemoja. Asenteiden ja toiminnan välistä kuilua tutkittiin vertaamalla kyselyyn vastaajien kulkutapoja ja ympäristöasenteita. Kestävyyteen tuuppaamista tutkittiin jääkiekkoseurojen roolin kautta.
Keskeisin tulos on, että Tampereen Kannen areenalle kuljetaan merkittävästi kestävämmin kuin aiemmin Hakametsän jäähalliin. Ekologisesti kestävillä tavoilla vanhaan jäähalliin kulki vain 29 prosenttia vastaajista, mutta uuteen peräti 65 prosenttia. Kaupunki ja seurat ovat siis onnistuneet kestävämpään kulkemiseen tuuppauksessa. Olennaisimpina tuuppaustapoina ovat Tampereen Kannen areenan sijainti, hyvät joukkoliikenneyhteydet sekä ottelulippujen ja kausikorttien toimiminen joukkoliikennelippuina ottelupäivinä.
Tamperelaiset käyttivät kestävämpiä kulkutapoja kuin naapurikunnista tai kauempaa tulevat. Ikäryhmistä kestävimmin kulkivat 20–29-vuotiaat ja yli 60-vuotiaat. 40–59-vuotiaat arvottivat ympäristöystävällisyyden tärkeyden ikäryhmistä toiseksi korkeimmalle, mutta kulkivat kaikkein epäekologisimmin. Tässä oli selkeä ristiriita asenteiden ja toiminnan välillä. Naiset kulkivat miehiä kestävämmin ja olivat ympäristömyönteisempiä asenteiltaan. Erot kulkemisten kestävyyksissä sukupuolten välillä olivat kuitenkin todellisuudessa pienemmät kuin asenteissa. Kestävää kulkutapaa estävinä seikkoina tunnistettiin muun muassa asuinpaikan sijainti kaukana jäähallista, heikot joukkoliikenneyhteydet sekä ympäristöystävällisyyden pitäminen vähemmän tärkeänä.
Jatkossa voisi tutkia esimerkiksi kokonaisia matkaketjuja tai jääkiekko-otteluissa kävijöitä yksilöhaastattelemalla. Myös Suomessa voitaisiin tutkia, miten persoonallisuuspiirteet ja suhtautuminen kestävään liikkumiseen vaikuttavat yksilöiden kulkutapavalintojen kestävyyteen.