Autismipiirteisten taaperoiden varhainen inhibitio: Sykevälivaihtelun reaktiivisuus ja palautuminen

Abstract

Varhaisia toiminnanohjaustaitoja on tutkittu vielä vähäisesti muutaman ensimmäisen elinvuoden osalta. Ensimmäisenä toiminnanohjaustaitona lähtee kehittymään inhibitio, eli kyky estää hallitsevia reaktioita. Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että autismikirjossa esiintyy inhibition haasteita jo varhaislapsuudessa. Inhibition kokeellinen tutkiminen autismipiirteisillä pienillä lapsilla on kuitenkin haastavaa tutkimustilanteeseen asettumisen ja tehtäväsuoriutumisen säätelyn haasteiden vuoksi. Yksi kehittymässä oleva tutkimusalue on tehtäväsuoriutumisen tarkastelu kehollisten reaktioiden mittaamisen kautta.

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin inhibitiotehtävän aikaista sykevälivaihtelua. Sykevälivaihtelun kautta voidaan tutkia autonomisen hermoston vasteita tutkimustehtävään. Aiempi tutkimustieto autismikirjon lasten sykevälivaihtelusta on painottunut lepotilan sykevälivaihtelun tarkastelemiseen, ja tutkimustietoa tarvitaan lisää sykevälivaihtelun reaktiivisuuden ja palautumisen osalta. Sykevälivaihtelun on havaittu vaimenevan reaktiivisesti tavanomaisesti kehittyneillä lapsilla ja aikuisilla kognitiivisesti kuormittavien toiminnanohjaustehtävien aikana. Autismikirjon lasten sykevälivaihtelun muutoksista erilaisten tutkimustehtävien kohdalla on puolestaan saatu ristiriitaisia tuloksia. Joissain tutkimuksissa ei ole havaittu eroavaisuuksia sykevälivaihtelun reaktiivisuudessa ja palautumisessa vertailuryhmien lapsiin verrattuna, ja osassa tutkimuksista autismikirjon ryhmän sykevälivaihtelun reaktiivisuus on ollut vähäisempää.

Tutkimusaineisto kerättiin osana Katse Taaperoon -tutkimusprojektia, jossa noin 18 kuukauden ikäiset tutkittavat jaettiin kolmeen ryhmään varhaisten autismikirjon piirteiden esiintymisen perusteella. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, eroavatko sykevälivaihtelun reaktiivisuus ja palautuminen ryhmien välillä inhibitiota vaatineessa lelun odotustehtävässä, jossa vuorottelivat lelun odottaminen ja vapaa lelulla leikkimisen vaihe. Sykevälivaihtelua koskevan tiedon lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin ryhmien välisiä eroja tehtävän onnistuneessa suorittamisessa.

Tutkimuksesta saatiin näyttöä siitä, että eniten varhaisia autismikirjon piirteitä ilmentäneet taaperot suoriutuivat lelun odotustehtävästä merkitsevästi heikommin kuin vähän tai keskinkertaisesti autismikirjon piirteitä ilmentäneet taaperot. Sykevälivaihtelun reaktiivisuuden ja palautumisen osalta ei havaittu eroavaisuuksia ryhmien välillä, ja ryhmien sisällä tapahtui kuvailevien tunnuslukujen perusteella keskenään erilaisia muutoksia sykevälivaihtelussa. Tutkimus tuotti uutta tietoa autismipiirteisten taaperoiden inhibition tutkimisesta ennen diagnoosin saamista. Jatkossa tutkittavien tehtävänaikainen käyttäytyminen tulisi huomioida tarkemmin ennen sykevälivaihtelun tarkastelua. Lisäksi pitkittäisasetelmaa käyttämällä voitaisiin seurata inhibition kehitystä ja hyödyntää tutkittavien ryhmittelyssä mahdollisia diagnooseja. Autismipiirteisten taaperoiden varhaista inhibitiota on tärkeää tutkia lisää, jotta tukea mahdollisiin inhibition haasteisiin voitaisiin tarjota oikea-aikaisesti.