Customer Value of Biodiversity : Business biodiversity loss mitigation activities

Abstract

Biodiversity loss and ecosystem collapse are one of the most severe and impactful risks the humanity will face during the next decade. Regardless of the slow adoption rate, businesses are starting to address the aspect of biodiversity loss mitigation decisions and contribute to saving the limited planetary resources. Nevertheless, it is still unresolved how to gather the resources needed in the business sector to fully contribute to loss mitigation.

This thesis approaches the disconnection between businesses and biodiversity by assessing how customers inside the value-chains perceive the value of biodiversity loss mitigation. The goal is to understand the mechanisms which make the contribution to biodiversity loss mitigation desirable for the actors and therefore contribute to promoting the loss mitigation actions broader. The research was conducted in collaboration with a supplier specializing in providing biodiversity mitigation with remediation solutions. Therefore, the research questions addressing the perceived value are: 1) What kind of factors affect the biodiversity loss mitigation decisions in remediation solutions? and 2) What kind of different biodiversity value elements do customers perceive in remediation solutions?

The research was conducted with an interventionist research (IVR) approach, combining participant observations and semi-structured interviews to answer the research questions. The interviews were conducted among the case company’s customers. Switching path analysis technique (SPAT) was used to analyze the customer decision-making processes, and GIOIA technique was used to identify the customer value elements of biodiversity.

Findings indicate that customer decisions are often triggered by individuals inside organizations, but more tangible benefits for the organizations are needed for broader adaptation of mitigation activities. Value is perceived in both tangible (e.g. maintenance cost savings, CO₂ reductions) and intangible (e.g. brand image, employee engagement) forms. However, the lack of standardized biodiversity metrics and financial incentives limits the realization of full customer-perceived value. Suppliers are currently unable to show the full monetary value from biodiversity gains, which limits the perceived value.

The thesis further suggests that biodiversity credits and ESG finance could be utilized by suppliers to monetarize the benefits associated with biodiversity gains. However, utilization of both requires the standardized biodiversity gain metrics, and public steering should be supported towards selecting the appropriate metrics for fully connecting the businesses and biodiversity together.

Luontokato ja ekosysteemin romahtaminen ovat vakavimpia ja vaikuttavimpia riskejä, joita ihmiskunta kohtaa seuraavan vuosikymmenen aikana. Hitaasta omaksumisnopeudesta huolimatta yritykset ovat alkaneet huomioida luontokadon hillitsemisen ja osallistua planeettamme rajallisten resurssien suojelemiseen. Edelleen on kuitenkin epäselvää, kuinka luontokadon pysäyttämiseen tarvittavat resurssit saadaan kerättyä yhteen.

Tämä diplomityö tarkastelee katkosta liiketoiminnan ja biodiversiteetin välillä arvioimalla, miten asiakkaat arvoketjujen sisällä kokevat luontokadon hillitsemisestä koituvan arvon. Tavoitteena on ymmärtää mekanismeja, jotka tekevät biodiversiteetin huomioon ottamisesta houkuttelevaa toimijoille ja siten edistävät luontokadon lieventämistoimia laajemmin. Tutkimus tehtiin yhteistyössä toimittajan kanssa, joka on erikoistunut tarjoamaan biodiversiteetin ennallistamista ennallistamisratkaisuiden avulla. Tutkimuskysymykset, jotka käsittelevät koettua arvoa ovat: 1) Millaiset tekijät vaikuttavat luontokadon hillitsemisen lieventämispäätöksiin ennallistamisratkaisuissa? ja 2) Millaisia erilaisia biodiversiteettiarvoelementtejä asiakkaat kokevat ennallistamisratkaisuissa?

Tutkimus toteutettiin interventionistisen lähestymistavan avulla, yhdistämällä osallistujahavainnot ja puolistrukturoidut haastattelut tutkimuskysymysten vastaamiseksi. Haastattelut tehtiin tapausyrityksen asiakkaiden keskuudessa. Switching path analysis -tekniikkaa (SPAT) käytettiin asiakkaiden päätöksentekoprosessin analysoimiseen, ja GIOIA-tekniikkaa biodiversiteetin asiakasarvon elementtien tunnistamiseen.

Tulokset osoittavat, että asiakaspäätökset käynnistyvät usein organisaatioiden sisällä olevien henkilöiden toimesta, mutta organisaatiot etsivät enemmän konkreettisia hyötyjä, jotta lieventämistoimien laajempi omaksuminen olisi mahdollista. Arvo koetaan sekä konkreettisina (esim. ylläpitokustannussäästöt, CO₂-päästöjen vähentäminen) että vähemmän konkreettisina (esim. brändikuva, työntekijöiden sitoutuminen). Standardisoitujen biodiversiteettimittareiden ja taloudellisten kannustimien puute rajoittaa kuitenkin asiakkaiden kokemaa arvoa. Toimittajat eivät tällä hetkellä pysty täysin osoittamaan biodiversiteetin hyötyjen taloudellista arvoa, mikä rajoittaa koettua arvoa.

Diplomityö ehdottaa, että toimittajat voisivat hyödyntää biodiversiteettihyvityksiä ja ESG-rahoitusta biodiversiteetin hyötyjen rahallisen arvon osoittamiseen. Molempien hyödyntäminen vaatii kuitenkin standardoituja biodiversiteettihyötymittareita, ja julkisen ohjauksen tulisi tukea asianmukaisten mittareiden valintaa, jotta liiketoiminta ja biodiversiteetti voidaan täysimääräisesti yhdistää.