Uusiutuvan energian ja energiavarastojen hyödyntäminen terminaaliympäristössä
Viitanen, Eetu (2025)
Viitanen, Eetu
2025
Ympäristö- ja energiatekniikan DI-ohjelma - Programme in Environmental and Energy Engineering
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-06-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202506066894
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202506066894
Tiivistelmä
Ilmastonmuutos ja ympäristöön liittyvät asiat ovat osa jokapäiväistä uutisvirtaa. Maapallo lämpenee päästöjen vuoksi ja sen takia niitä pitäisi pyrkiä vähentämään. Merisatamat kuluttavat paljon energiaa ja ne aiheuttavatkin noin 3 % maapallon hiilidioksidipäästöistä vuosittain. Tämän takia satamien sähköistäminen olisi erityisen tärkeää. Lisäksi tuotettavan sähkön pitäisi olla vihreää, jotta saataisiin suurin hyöty. Maailmasta löytyy onneksi jo esimerkkejä satamaan asennetusta uusiutuvasta energiasta ja sähköakuista.
Tässä työssä tarkastellaan rahtisatamaa ja siellä käytettävää rahdinkäsittelykalustoa, erityisesti konttilukkeja. Näiden laitteiden korkea energiankulutus avaa mahdollisuuksia tehostaa satama-alueen energianhallintaa ja -tuotantoa.
Tämän työn tavoitteena on selvittää mallinnustyökalun avulla, onko sähköistettyyn satamaan taloudellisesti kannattavaa asentaa sähkövarastoja ja uusiutuvaa energiantuotantoa. Mallinnustyökalulla simuloitiin neljää erilaista skenaarioita ja kolmea erikokoista satamaa. Vertailuskenaarioksi valittiin konttilukkien lataaminen suoraan sähköverkosta energiankulutuksen mukaan. Kuvitusterminaalin sijainniksi valittiin Suomen etelärannikko. Työkalulla saadaan laskettua sataman kustannusarviot eri skenaarioille.
Tulosten perusteella sähkövaraston tai uusiutuvan energian lisääminen ei ollut taloudellisesti kannattavaa valitussa sijainnissa. Suurimmat säästöt verrattuna suoraan verkosta lataamiseen olivat vain 1–4 %. Näyttäisi siltä, että Suomen alhainen sähkön hinta tekee isoista investoinneista kannattamattomia. Tätä väitettä tukee tutkielman herkkyysanalyysi, jonka tuloksena saatiin, että tuulisemmassa ja aurinkoisemmassa sijainnissa säästöpotentiaali voi nousta jopa 20 prosenttiin.
Mallinnustyökalun tulokset ovat suuntaa antavia usean oletuksen vuoksi. Jatkokehityksenä oletuksia pitää karsia, jotta tuloksista saataisiin tarkempia ja niiden perusteella voitaisiin tehdä päätös, kannattaako satamiin asentaa sähkövarastoa ja uusiutuvaa energiaa.
Tässä työssä tarkastellaan rahtisatamaa ja siellä käytettävää rahdinkäsittelykalustoa, erityisesti konttilukkeja. Näiden laitteiden korkea energiankulutus avaa mahdollisuuksia tehostaa satama-alueen energianhallintaa ja -tuotantoa.
Tämän työn tavoitteena on selvittää mallinnustyökalun avulla, onko sähköistettyyn satamaan taloudellisesti kannattavaa asentaa sähkövarastoja ja uusiutuvaa energiantuotantoa. Mallinnustyökalulla simuloitiin neljää erilaista skenaarioita ja kolmea erikokoista satamaa. Vertailuskenaarioksi valittiin konttilukkien lataaminen suoraan sähköverkosta energiankulutuksen mukaan. Kuvitusterminaalin sijainniksi valittiin Suomen etelärannikko. Työkalulla saadaan laskettua sataman kustannusarviot eri skenaarioille.
Tulosten perusteella sähkövaraston tai uusiutuvan energian lisääminen ei ollut taloudellisesti kannattavaa valitussa sijainnissa. Suurimmat säästöt verrattuna suoraan verkosta lataamiseen olivat vain 1–4 %. Näyttäisi siltä, että Suomen alhainen sähkön hinta tekee isoista investoinneista kannattamattomia. Tätä väitettä tukee tutkielman herkkyysanalyysi, jonka tuloksena saatiin, että tuulisemmassa ja aurinkoisemmassa sijainnissa säästöpotentiaali voi nousta jopa 20 prosenttiin.
Mallinnustyökalun tulokset ovat suuntaa antavia usean oletuksen vuoksi. Jatkokehityksenä oletuksia pitää karsia, jotta tuloksista saataisiin tarkempia ja niiden perusteella voitaisiin tehdä päätös, kannattaako satamiin asentaa sähkövarastoa ja uusiutuvaa energiaa.
