"Kun kohdellaan ongelmana, alkaa pitää itseään sellaisena" : Sosiaaliturvaa tarvitsevien hyvinvointikokemukset kielteisestä yhteiskunnallisesta puheesta

Abstract

Työikäisiä sosiaaliturvaa tarvitsevia, kuten työttömiä ja toimeentulotukea saavia pidetään useimmiten ansaitsemattomina, kun pohditaan kenelle sosiaaliturvaa tulisi kohdentaa. Heidän ajatellaan olevan tilanteessa omasta syystään, sillä heitä pidetään laiskoina. Eriarvoisuutta, köyhyyttä ja huono-osaisuutta ylläpidetään yhteiskunnassa epätasaisesti jakautuneen vallan ja sosiaalisten etäisyyksien säätelyn avulla. Koska yhteiskunnassa on vahva työ- ja itsepärjäämisen kulttuuri, häpeän, arvottomuuden ja vähäisen osallisuuden kokemukset ovat yleisiä sosiaaliturvaa tarvitsevilla.

Pro gradu -tutkielmassa analysoin sosiaaliturvaa tarvitsevista käytyä kielteistä yhteiskunnallista keskustelua etuuksien käyttäjien näkökulmasta. Tarkastelen lisäksi sosiaaliturvaa tarvitsevien hyvinvoinnin kokemuksia kielteisestä yhteiskunnallisesta puheesta. Aineistona tutkielmassani on Ylen Kuka saa tulla toimeen -verkkokyselyn kahden avokysymyksen vastaukset. Analysoin tuloksia laadullisen menetelmän, refleksiivisen teema-analyysin, avulla.

Osoitan tutkielman tuloksissa, että sosiaaliturvaa tarvitsevat kuulivat itsestään puhuttavan monella eri tavalla kielteisesti. Heitä kuvattiin kielteisessä puheessa huonoina kansalaisina, jotka vieroksuivat töitä ja väittivät olevansa sairaita laiskuuttaan. Heidän oletettiin myös tuhlaavan ja varastavan toisten vaivalla keräämiä verovaroja. Pientä osaa sosiaaliturvaa tarvitsevista oli kuvattu halveksuttavina, joilla ei pahimmillaan ollut oikeutta mihinkään. Tulosten perusteella totean, että hyvinvoinnin kokemukset kielteisestä yhteiskunnallisesta puheesta olivat negatiivisia. Kielteinen puhe kuormitti mielenterveyttä heikentämällä mielen hyvinvointia ja pahentamalla itsetuhoisuutta. Se myös lisäsi huonommuuden tunnetta suhteessa muihin, mikä näkyi arvottomuuden ja häpeän kokemusten kasvuna. Kielteinen puhe aiheutti myös vihan tunteita, jotka kohdistuivat muihin. Näitä kokemuksia olivat ärtymys ja raivo.

Yhteenvetona tutkielman tulosten ja aiemman kirjallisuuden perusteella voin todeta, että kielteinen suhtautuminen sosiaaliturvaa tarvitseviin näkyi negatiivisesti heidän hyvinvoinnin kokemuksissaan. Aiemmasta tutkimuskirjallisuudesta poiketen heikot hyvinvoinnin kokemukset selittyivät usein kielteisesti kommentoineiden vähäisellä ymmärryksellä sosiaaliturvaa tarvitsevien haastavia elämäntilanteita kohtaan.