Korkeakoulun pedagoginen johtaminen osaksi julkista keskustelua yhteiskunnassa

Abstract

Tutkimuspuheenvuoromme keskustelee korkeakoulujen pedagogisen johtamisen saamasta sisällöstä Suomessa sekä keskusteluasetelmista, joiden osaksi pedagoginen johtaminen Suomessa sijoitetaan korkeakoulujen sisällä ja yhteiskunnassa. Tarkastelemme ensin pedagogisen johtamisen määrittelyjä keskeisissä suomenkielisissä teksteissä. Huomaamme hieman yli kymmenen vuoden tarkastelujaksolla, että suomeksi kirjoittaneet tutkijat ovat osoittaneet pedagogiselle johtamiselle enenevän painoarvon korkeakoulun johtamisessa ja määritelleet pedagogisen johtamisen yhä systeemisempänä ja laaja-alaisempana toimintana. Pedagoginen johtaminen näyttäytyy yhtäältä henkilöstöä laajasti osallistavana strategisena toimintana, toisaalta korkeakoulun kaiken toiminnan kehittymistä tukevana johtamisen pedagogisuutena. Arvioimme tätä asetelmaa viestinnän tutkimuksen kahden institutionaalisen tason näkökulman, strategisen viestinnän ja julkisen keskustelun kautta. Strategisena toimintana jäsennettynä asettuu pedagogiselle johtamiselle odotus yhteensopivuudesta korkeakoulun strategian ja strategisen viestinnän kanssa, mikä aktivoi viestintäsuhteet strategisiin sidosryhmiin, mutta saattaa etäännyttää strategian korostamiseen kriittisesti suhtautuvaa henkilöstöä pedagogisten keskustelujen ääreltä. Johtamisen pedagogisuuden korostaminen sen sijaan edellyttää korkeakoulun pedagogisen johtamisen nykyistä tietoisempaa ja rohkeampaa käsitteellistämistä ja arviointia kasvatuksellisen tiedon, teorian ja filosofian kysymyksenä. Johtamisen pedagogisuuden korostaminen avaa samalla mahdollisuuksia lähtökohdiltaan ja tavoitteiltaan avoimeen julkiseen keskusteluun korkeakoulun sisällä ja laajemmin yhteiskunnassa. Ehdotamme, että pedagoginen johtaminen miellettäisiin julkisempana tehtävänä ja prosessina kuin toistaiseksi on toteutunut. Johtamisen pedagogisuuden arvoperustaa on tärkeää eritellä näkyviin korkeakoulujen sisällä, teoretisoida tutkimuksessa ja havainnollistaa julkisessa keskustelussa. Samalla avautuu mahdollisuus käsitteellistää pedagogiselle johtamiselle nykyistä tarkoituksenmukaisempaa roolia korkeakoulujohtamisen kokonaisuudessa.