Integroitu palliatiivinen hoito parantumatonta syöpää sairastavilla potilailla : Tampereen yliopistollisessa sairaalassa 2018-2021
Jaakkola, Eliisa (2025)
2025
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Programme in Medicine
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-06-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202506016476
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202506016476
Tiivistelmä
Taustaa
Varhainen integroitu palliatiivinen hoito (EIPC) on tautia jarruttavien hoitojen ja palliatiivisen hoidon yhdistämistä niin, että palliatiivinen hoito otetaan mukaan osaksi hoitokokonaisuutta jo hyvissä ajoin, ja palliatiivisen hoidon osuutta kasvatetaan asteittain ennen varsinaista palliatiivista hoitolinjausta. Aiemmissa tutkimuksissa paras elämänlaatuhyöty on saatu systemaattisesta ohjauksesta ja säännöllisistä tapaamisista moniammatillisen palliatiivisen tiimin kanssa. Varhaisen integroidun palliatiivisen hoidon myötä on epätodennäköisempää, että potilas on saanut syöpähoitoja tai muita aggressiivisia hoitoja elämän loppuvaiheessa.
Tavoite
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää integroidun palliatiivisen hoidon tämänhetkistä toteutumista ns. rinnakkaiskäynnein Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Halusimme selvittää muun muassa, eroaako toimenpiteen vuoksi rinnakkaiskäynnille ohjautuneiden potilaiden hoito muista potilaista ja kuinka pitkä potilaiden elinaika on rinnakkaiskäynnin jälkeen.
Aineisto ja menetelmät
Tässä rekisteritutkimuksessa kerättiin tiedot syöpää sairastavista potilaista, jotka kävivät palliatiivisella poliklinikalla 1.1.2018-30.6.2021 ilman, että heille oli kirjattu palliatiivista hoitolinjausta.
Tulokset
Potilaita oli 207, heistä 53 % naisia. Tämä kattaa 7 % syöpätautien poliklinikalla samaan aikaan hoidossa olleista etäpesäkkeistä syöpää sairastavista potilaista. Potilaiden mediaani-ikä oli 69 vuotta (vaihteluväli 28–94). Yleisimmät syyt rinnakkaiskäynnille ohjautumiseen olivat oirelääkitys, toimenpide ja viimeisen linjan lääkehoito. Yleisimmät syöpätyypit olivat rinta-, keuhko- ja gi-kanavan-syövät. Syöpähoitoja ennen kuolemaansa sai 80 potilasta, heistä 33 % viimeisen kuukauden aikana ja 19 % viimeisen 14 vuorokauden aikana. Uusintakäynnillä palliatiivisella poliklinikalla kävi 47 % potilaista, käyntien mediaani oli yksi. Seuranta-aikana 130 potilaista kuoli. Heistä 76:lle oli tehty palliatiivinen hoitolinjaus ennen kuolemaa. Potilaiden elinajassa ei ollut eroa toimenpiteen tai muun syyn vuoksi ohjautuneilla, lukuun ottamatta gi-syöpää sairastavia potilaita, joiden elinaika oli lyhyempi toimenpideryhmässä.
Pohdinta
Tämän tutkimuksen perusteella syöpäpotilaiden ohjautuminen integroituun palliatiiviseen hoitoon ei vaikuta olevan systemaattista ja kattaa vain pienen osan syöpää sairastavista potilaista. Parantumatonta gi-syöpää sairastavan potilaan toimenpidetarve voi toimia indikaattorina myös ennakoivan hoitosuunnitelman tarpeelle. Palliatiivisen yksikön seurantamallia ja sen vaikuttavuutta tulee tutkia ja kehittää.
Varhainen integroitu palliatiivinen hoito (EIPC) on tautia jarruttavien hoitojen ja palliatiivisen hoidon yhdistämistä niin, että palliatiivinen hoito otetaan mukaan osaksi hoitokokonaisuutta jo hyvissä ajoin, ja palliatiivisen hoidon osuutta kasvatetaan asteittain ennen varsinaista palliatiivista hoitolinjausta. Aiemmissa tutkimuksissa paras elämänlaatuhyöty on saatu systemaattisesta ohjauksesta ja säännöllisistä tapaamisista moniammatillisen palliatiivisen tiimin kanssa. Varhaisen integroidun palliatiivisen hoidon myötä on epätodennäköisempää, että potilas on saanut syöpähoitoja tai muita aggressiivisia hoitoja elämän loppuvaiheessa.
Tavoite
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää integroidun palliatiivisen hoidon tämänhetkistä toteutumista ns. rinnakkaiskäynnein Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Halusimme selvittää muun muassa, eroaako toimenpiteen vuoksi rinnakkaiskäynnille ohjautuneiden potilaiden hoito muista potilaista ja kuinka pitkä potilaiden elinaika on rinnakkaiskäynnin jälkeen.
Aineisto ja menetelmät
Tässä rekisteritutkimuksessa kerättiin tiedot syöpää sairastavista potilaista, jotka kävivät palliatiivisella poliklinikalla 1.1.2018-30.6.2021 ilman, että heille oli kirjattu palliatiivista hoitolinjausta.
Tulokset
Potilaita oli 207, heistä 53 % naisia. Tämä kattaa 7 % syöpätautien poliklinikalla samaan aikaan hoidossa olleista etäpesäkkeistä syöpää sairastavista potilaista. Potilaiden mediaani-ikä oli 69 vuotta (vaihteluväli 28–94). Yleisimmät syyt rinnakkaiskäynnille ohjautumiseen olivat oirelääkitys, toimenpide ja viimeisen linjan lääkehoito. Yleisimmät syöpätyypit olivat rinta-, keuhko- ja gi-kanavan-syövät. Syöpähoitoja ennen kuolemaansa sai 80 potilasta, heistä 33 % viimeisen kuukauden aikana ja 19 % viimeisen 14 vuorokauden aikana. Uusintakäynnillä palliatiivisella poliklinikalla kävi 47 % potilaista, käyntien mediaani oli yksi. Seuranta-aikana 130 potilaista kuoli. Heistä 76:lle oli tehty palliatiivinen hoitolinjaus ennen kuolemaa. Potilaiden elinajassa ei ollut eroa toimenpiteen tai muun syyn vuoksi ohjautuneilla, lukuun ottamatta gi-syöpää sairastavia potilaita, joiden elinaika oli lyhyempi toimenpideryhmässä.
Pohdinta
Tämän tutkimuksen perusteella syöpäpotilaiden ohjautuminen integroituun palliatiiviseen hoitoon ei vaikuta olevan systemaattista ja kattaa vain pienen osan syöpää sairastavista potilaista. Parantumatonta gi-syöpää sairastavan potilaan toimenpidetarve voi toimia indikaattorina myös ennakoivan hoitosuunnitelman tarpeelle. Palliatiivisen yksikön seurantamallia ja sen vaikuttavuutta tulee tutkia ja kehittää.