Ulkoistettujen talousjohtajien näkemyksiä asiakasyritysten budjetointi- ja ennusteprosesseihin

Abstract

Budjetointi ja ennustaminen ovat taloussuunnittelun ja talousjohtamisen kulmakiviä yrityksen toimialasta, elinkaarenvaiheesta tai kokoluokasta riippumatta. Budjetointia ja ennustamista on tutkittu vuosikymmenien ajan, ja perinteisten mallien rinnalle on noussut vuosien saatossa useita vaihtoehtoisia toimintatapoja. Tämän tutkimuksen uutuusarvo perustuu siihen, että tutkimuksessa lähestytään budjetointia ja ennustamista ulkoistettujen talousjohtajien näkökulmasta. Ulkoistettu talousjohtaja ymmärretään tässä tutkimuksessa henkilöksi, jonka asiakasyritys on palkannut ulkopuolelta hoitamaan talousjohdon tehtäviä. Viime vuosien aikana kysyntä ja tarjonta erilaisille konsultti- ja asiantuntijapalveluille on kasvanut, joten valittu näkökulma on ajankohtainen niin käytännöllisestä kuin teoreettisesta näkökulmasta.

Tutkimuksen tavoitteena on tutkia, millaisista tekijöistä koostuu onnistunut budjetointi- ja ennusteprosessi. Tavoitteena on tutkia myös, miten ulkoistettu talousjohtaja voi tukea asiakasyritystä budjetointi- ja ennusteprosessien kehittämisessä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu budjetoinnin ja ennustamisen aiemmasta tutkimuskirjallisuudesta.

Tämä tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena, jossa empiirisen aineiston muodostaa neljä teemahaastattelua eli puolistrukturoitua haastattelua. Kaikki haastateltavat on valittu tietystä asiantuntijaorganisaatiosta eli he työskentelevät ulkoistettuna talousjohtajana useammassa eri asiakasyrityksessä. Kaikilla haastateltavilla on vahva osaaminen ja asiantuntemus sekä useamman vuoden kokemus budjetoinnista ja ennustamisesta. Tutkimuksen analyysimenetelmänä toimii teoriaohjaava sisällönanalyysi. Empiirisessä osiossa tehdään tiettyjä rajauksia yritysten kokoluokan osalta, ja haastatteluissa keskitytään erityisesti budjetointiin ja ennustamiseen pienissä ja keskisuurissa yrityksissä eli pk-yrityksissä.

Tutkimuksen tulosten perusteella perinteiset toimintatavat ovat yhä laajasti käytössä haastateltavien asiakasyrityksissä, mutta myös monia kehitysaskeleita on tunnistettavissa niin prosessien, substanssi-osaamisen kuin järjestelmienkin osalta. Tuloksissa korostuu ennen kaikkea näkemys siitä, että budjettia, ennustetta ja toteumaa on kaikkia vietävä rinnakkain eteenpäin. Kun määritetään budjetointi- ja ennusteprosessien kannalta tärkeimpiä tekijöitä, on huomioitava yhtiökohtainen lähestymistapa. Tulosten mukaan niin budjetoinnin kuin ennustamisen osalta on olennaista, että prosessit on luotu niin, että päätoimintojen ja -tehtävien toimeenpano on ylipäätään mahdollista, mutta aktiivisesti pyritään kohti tehokkaampia ja kehittyneempiä prosesseja. Tulosten perusteella ei kuitenkaan ole olemassa sellaista yleistettävissä olevaa mallia, joka toimisi täydellisenä ratkaisuna kaikille, vaan budjetointia ja ennustamista tulisi lähestyä aina yhtiökohtaisesti.