“Ilmeisesti ainut asia, jota olen kelpoinen tekemään on antaa käskyjä ja näyttää hyvältä.” : Kriittinen diskurssianalyysi seksityön diskursseista Pose-televisiosarjassa
Tähtinen, Aino (2025)
Tähtinen, Aino
2025
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-06-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202506036631
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202506036631
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastelen yhdysvaltalaisessa Pose-televisiosarjassa esiintyviä seksityön diskursseja. Seksityöllä on samanaikaisesti sekä keskustelua herättävä että vaiennettu ja stigmatisoitu asema yhteiskunnallisessa keskustelussa. Seksityöstä laaditut tutkimukset keskittyvät pitkälti yksipuoliseen näkemykseen seksityöntekijästä ja ammatinvalinnan taustalla olevista tekijöistä. Rajaan näkökulmani transsukupuolisiin seksityöntekijöihin, keskittyen selviytymisseksityöhön. Aineistoni muodon huomioiden avaan myös näiden teemojen mediarepresentaatioita.
Tutkielmani aineistona on Pose-draamasarja, jossa seurataan queer-yhteisön arkea 1980-1990 -luvun New Yorkissa, osana ballroom-kulttuuria. Sarja koostuu 26:sta noin tunnin mittaisesta jaksosta. Valikoin jaksojen joukosta kymmenen seksityöhön liittyvää dialogia, joiden pohjalta muodostan kolme diskurssia Norman Fairclough’n kriittisen diskurssianalyysin (CDA) avulla. Analysoin diskursseja Fairclough’n kolmen ulottuvuuden mallia hyödyntäen eli tarkastelen tekstin, diskursiivisten käytäntöjen ja niiden pohjalta laajempien sosiaalisten käytäntöjen ilmenemistapoja diskursseissa. Michel Foucault’n ja Norman Fairclough’n teoriat vallasta havainnollistavat vallan merkitystä marginaaliin asetettuja ihmisryhmiä tarkastellessa. Tuotantotaustan vaikutuksia televisiosarjan sisällöllisiin tekijöihin erittelen Bruno Latourin toimijaverkkoteorian avulla.
Muodostamani diskurssit ovat: 1. Seksityö selviytymiskeinona, 2. Valtauttavuus ja 3. Ennaltamäärätyn väkivallan ja kuoleman uhka. Tulokset osoittavat Posen päähenkilöiden kuvaamien kokemusten mukailevan tutkielmani tutkimuskirjallisuudessa ja teorioissa esitettyjä kuvauksia marginaaliin ja haavoittuvaiseen asemaan asetettujen ihmisten kokemuksia. Fiktiivistä televisiosarjaa on kuitenkin tarkasteltava kriittisesti siten, ettei tee suoria johtopäätöksiä tietyn ihmisryhmän kohtaamista haasteista ja eletyistä iloista.
Tutkielmani aineistona on Pose-draamasarja, jossa seurataan queer-yhteisön arkea 1980-1990 -luvun New Yorkissa, osana ballroom-kulttuuria. Sarja koostuu 26:sta noin tunnin mittaisesta jaksosta. Valikoin jaksojen joukosta kymmenen seksityöhön liittyvää dialogia, joiden pohjalta muodostan kolme diskurssia Norman Fairclough’n kriittisen diskurssianalyysin (CDA) avulla. Analysoin diskursseja Fairclough’n kolmen ulottuvuuden mallia hyödyntäen eli tarkastelen tekstin, diskursiivisten käytäntöjen ja niiden pohjalta laajempien sosiaalisten käytäntöjen ilmenemistapoja diskursseissa. Michel Foucault’n ja Norman Fairclough’n teoriat vallasta havainnollistavat vallan merkitystä marginaaliin asetettuja ihmisryhmiä tarkastellessa. Tuotantotaustan vaikutuksia televisiosarjan sisällöllisiin tekijöihin erittelen Bruno Latourin toimijaverkkoteorian avulla.
Muodostamani diskurssit ovat: 1. Seksityö selviytymiskeinona, 2. Valtauttavuus ja 3. Ennaltamäärätyn väkivallan ja kuoleman uhka. Tulokset osoittavat Posen päähenkilöiden kuvaamien kokemusten mukailevan tutkielmani tutkimuskirjallisuudessa ja teorioissa esitettyjä kuvauksia marginaaliin ja haavoittuvaiseen asemaan asetettujen ihmisten kokemuksia. Fiktiivistä televisiosarjaa on kuitenkin tarkasteltava kriittisesti siten, ettei tee suoria johtopäätöksiä tietyn ihmisryhmän kohtaamista haasteista ja eletyistä iloista.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10747]
